Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta: Itä- ja Pohjois-Suomi toivoo alueiden ja ministeriöiden tiiviimpää yhteistyötä ohjelmatyössä

Työ- ja elinkeinoministeriö 12.2.2020 10.04
Uutinen
Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen valmistelun pääsihteeri Päivi Keisanen
Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen valmistelun pääsihteeri Päivi Keisanen

Itä- ja Pohjois-Suomella on uuden rakennerahastokauden valmistelussa vahva yhteinen näkemys. Aluetta yhdistävät harva asutus, yhteiset älykkään erikoistumisen strategiassa tunnistetut vahvuusalueet ja yhteiset edunvalvontatavoitteet. Alueiden toimintaympäristöt ja haasteet ovat samankaltaisia. Pohjois-Pohjanmaan liitossa työskentelevän, alueen ohjelmavalmistelun pääsihteerin Päivi Keisasen mukaan tiivis yhteistyö on tietoinen valinta.

Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitteena on vaikuttaa ohjelmatyöllä työllisyysasteen nostoon, alueen T&K-panostusten kasvattamiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen sekä yhteiskunnan hiilineutraalisuuden edistämiseen. Keskeisiä ohjelmasisältöjä Itä- ja Pohjois-Suomelle ovat yritystoiminnan kehittäminen, kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen, osaamistarpeisiin ja työn murrokseen vastaaminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Ilmastotavoitteiden kytkeminen läpileikkaavasti kaikkeen toimintaan on tärkeää.

Itä- ja Pohjois-Suomelle myös toimintaympäristökysymykset ovat tärkeitä.

− Pohjoisen harvan asutuksen erityisrahoituksen korottamista on ehdotettu. Sillä tavoitellaan erityisesti alueen yritystoimintaa tukevien toimintaympäristöjen kehittämistä. Tämä pitää sisällään muun muassa yritysten kasvuun vaikuttavat pienimuotoiset infrahankkeet. Uutena tuen kohteena ohjelmaan halutaan laajakaistainfrastruktuurit, Keisanen sanoo.

Rakennerahastovaroilla keskeinen merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinojen kehittämisessä

Kokemukset kuluvan ohjelmakauden toiminnasta ovat positiivisia. Määrärahat ovat olleet erittäin merkityksellisiä Itä- ja Pohjois-Suomelle, ja kaikissa alueen maakunnissa on saatu aikaan elinkeinojen myönteistä kehitystä.

− IT-alan rakennemuutokseen reagoinnissa sekä matkailun ja puutoimialojen kehittämisessä on edistytty merkittävällä tavalla, Keisanen iloitsee.

Tulevaa ohjelmakautta varten valtakunnallisen rakennerahastotoiminnan toimintatapaa tulisi Keisasen mukaan uudistaa. Aluelähtöisyys on huomioitava valtakunnallisessa toiminnassa entistä paremmin. Rakennerahastotoimintaa leimaa myös niiden raskas hallinto ja siksi hanketoimijoiden ja välittävien toimielimien hallinnollista taakkaa tulisi keventää. 

Valtakunnan tason valmistelua Keisanen pitää melko vahvasti keskushallintovetoisena. Hän toivookin, että aluevalmistelu olisi valmistelun eri vaiheissa ja keskusteluissa tiiviimmin mukana.

Keisanen nostaa esille myös kuntien tärkeän roolin rakennerahastotoiminnassa.

− Kuntien näkökulma on huomioitava ohjelmassa, sillä kunnat ovat keskeisiä toimijoita yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa ja yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Yritysten ja kuntien yhteiskehittämistä olisi edistettävä.

Osana rakennerahasto ohjelman 2021−2027 valmistelua tärkeässä roolissa on alueilla tehtävä valmistelutyö. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Haastateltavana oli Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen valmistelun pääsihteeri Päivi Keisanen. EU:n rakennerahastokautta 2021−2027 valmistellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta –sarjaan haastatellaan lisäksi Marja-Riitta Pihlmania työ- ja elinkeinoministeriöstä, Tiina Huotaria Uudenmaan liitosta, Mauri Yltiötä ympäristöministeriöstä sekä Jussi Ahokasta SOSTE ry:sta.

Pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä vahvistettu onnistuneesti

  • EAKR-rahoituksella on pystytty parantamaan pk-yritysten kasvun edellytyksiä. Vaikutukset muun muassa liikevaihdon kasvuun ja työpaikkoihin voidaan olettaa näkyvän pidemmällä aikavälillä.
  • Yritysten kansainvälistymistä on onnistuttu edistämään ohjelman toimenpiteillä. Ohjelmarahoituksella on parannettu kansainvälistymisvalmiuksia ja tuettu kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentumista.
  • Uuden liiketoiminnan synnyttämisessä sekä työpaikkojen määrän lisäämisessä on onnistuttu heikommin. 

Lähde: MDI ja konsortio (2019). Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti. 

Palaa sivun alkuun