Lisätalousarviossa iso satsaus akkuteollisuuteen: Vastuullisen akkuteollisuuden kehittäminen tuo työpaikkoja ja verotuloja
Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaisten mineraalien jalostusarvoa, edesauttaa tätä kautta uuden korkean teknologian akkuteollisuuden alan muodostumista Suomeen ja profiloitua kestävän sähköisen liikenteen globaalina edelläkävijänä. Pyrkimyksenä on siirtyä kohti kiertotaloutta ja siten vähentää luonnonvarojen käyttöä.
– Olemme sopineet, että lisätalousarviossa satsaamme 450 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen Malmijalostus Oy:lle akkuteollisuuteen. Tärkeä päätös lisää uskoa uuden teollisen alan syntyyn ja suomalaiseen investointiympäristöön. Kyseessä on myös määrätietoinen panostus siirtymässä kohti hiilineutraalia taloutta, kertoo työministeri Tuula Haatainen.
Akkuteollisuudessa on kasvavia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, sillä muun muassa sähköautot kasvattavat akkujen tarvetta tulevaisuudessa.
Korkea jalostusaste tuo lisää työpaikkoja, verotuloja ja vientieuroja
Tavoitteena on muodostaa Suomeen vastuullinen akkuteollisuuden arvoketju, jonka globaali kilpailuetu on ympäristöystävällisesti ja eettisesti valmistettujen sekä kierrätettävien materiaalien tuottaminen.
– Suomessa on eurooppalaisittain poikkeuksellisen hyvin saatavilla litiumioniakkujen raaka-aineita ja kilpailukykyistä uusiutuvaa energiaa, joiden lisäksi toimijamme ovat vastuullisia. Näihin perustuen meillä on hyvät mahdollisuudet nostaa jalostusarvoa ja luoda uutta korkean teknologian osaamista Suomeen. Nyt sovittu lisärahoitus on merkittävä panostus hallitukselta ja se mahdollistaa yhteisinvestoinnit akkumateriaalitehtaiden perustamiseksi Suomeen, kommentoi päätöstä talousjohtaja Mika Niemelä.
Ehdotetusta 450 miljoonan euron lisärahoituksesta 300 miljoonan euron valtuus kohdennetaan akkuteollisuuden investointien houkutteluun Suomeen. Tavoitteena on, että Suomen Malmijalostus houkuttelisi Suomeen prekursori- ja katodiaktiivimateriaali-tuotantoa. Kyseessä ovat välituotteet, joita tarvitaan sähköautojen litiumioniakkujen valmistuksessa. Investointeihin osallistuisi myös yksityisiä sijoittajia.
Jos hankkeet toteutuisivat kokonaisuutena kahden tehtaan perustamisesta syntyvä vuotuinen työvoimavaikutus olisi välillisesti noin 4 500 henkilötyövuotta. Samalla yhteiskunnalle syntyisi uusia verotuloja yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, p. 050 340 9483
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, p. 029 506 2135