Ministeri Haatainen: Huoltovarmuusjärjestelmämme kehittyy jatkuvasti
”Huoltovarmuusjärjestelmämme toimivuutta on testattu ja koeteltu viime vuosina. Se on pystynyt vastaamaan hyvin koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan asettamiin haasteisiin. Tänään on syytä kiittää ja myös Huoltovarmuuskeskusta, jonka rooli Suomen huoltovarmuusjärjestelmän horisontaalisena toimijana on mitä tärkein”, totesi työministeri Tuula Haatainen 19.1.2023 Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa.
”Varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin tehdään laajassa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Huoltovarmuusmallimme on toimiva ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Se on perustaltaan aikaansaava ja joustava. Huoltovarmuuskeskuksen rooli kehittäjänä ja linkkipelaajana eri toimijoiden välillä on keskeinen.”
”Varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin tehdään Suomessa laajassa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Kattava yhteistyö ja jatkuva kehittämistyö ovat huoltovarmuusjärjestelmämme kulmakiviä. Huoltovarmuuskeskuksen rooli kehittäjänä ja linkkinä eri toimijoiden välillä on keskeinen. Sitä on vaalittava ja kehitettävä koko ajan”, Haatainen kuvaili.
Ministeri korosti, että muuttuvassa toiminta- ja turvallisuusympäristössä on keskeistä turvata huoltovarmuuden taso kaikissa olosuhteissa. Se vaatii riittävien taloudellisten ja osaamisen resurssien turvaamista, selkeitä sektorikohtaisia vastuita ja yhteistyömallien sekä sääntely- ja ohjausmallien kehittämistä. Tarvitaan myös jatkuvaa yhteistyömallien sekä sääntely- ja ohjausmallien kehittämistä.
”Eduskunnan käsittelyssä on nyt ensimmäinen parlamentaarisesti valmisteltu valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko. Siitä saamme hyvän lähtökohdan huoltovarmuuden kehitystyöhön ja sen tehokkaalle toimeenpanolle”, ministeri totesi.
”Selonteon yhtenä kehittämislinjauksena on huoltovarmuuden tavoitteista annetun päätöksen uudistaminen. Tavoitepäätökset ovat jatkossakin toimiva tapa määrittää kansalliset ja sektorikohtaiset huoltovarmuuden tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Siksi olen päättänyt aloittaa tämän valtioneuvoston tavoitepäätöksen uudistamistyön, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Uusi tavoitepäätös valmistellaan tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden, Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusorganisaation sekä muiden sidosryhmien kanssa”, ministeri Haatainen linjasi.
Huoltovarmuuden tavoitteista annettua tavoitepäätöstä on tarkoitus kehittää selonteon linjausten mukaisesti. Uudessa päätöksessä kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa huoltovarmuuden tavoitetasoon ja toteuttamisvastuisiin sekä toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin.
Myös materiaalisen varautumisen nykyisiä tasoja arvioidaan. Lisäksi päivitystyö sisältää kriittisiin infrastruktuureihin liittyvän varautumisen sektorikohtaisten vastuiden sekä valtioneuvostotason toimien yhteensovittamisen tarkastelun. Uudistamisessa huomioidaan myös EU-sääntely, kuten CER-direktiivi, ja Suomen Nato-jäsenyys.
”Huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uudistamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta päivityksestä. Tälle laajaa yhteistyötä edellyttävälle uudistamistyölle tulee antaa riittävästi aikaa ja tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi antaa uuden tavoitepäätöksen alkuvuodesta 2024”, Haatainen painotti.
”Kansallisen varautumisen lisäksi myös kansainvälinen yhteistyö on noussut entistä tärkeämpään rooliin. Se täydentää kansallista valmiutta, mutta ei voi korvata sitä. Emme saa myöskään unohtaa riskien ennaltaehkäisyä”, Haatainen muistutti.
”Maailman talousfoorumin Global Risks Report 2023 -julkaisun mukaan viisi suurinta pitkän aikavälin riskiä ovat epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä, kyvyttömyys sopeutua ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääilmiöt, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien romahtaminen sekä massiiviset pakolaiskriisit. Näiden riskien minimointi vaatii kansainvälistä yhteistyötä, eikä meillä ole tässä varaa vähättelyyn tai sinisilmäisyyteen”, ministeri totesi.
”Suomi osallistuu aktiivisesti huoltovarmuuden ja varautumisen kansainväliseen yhteistyöhön. Perinteinen yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa on laajentunut viime vuosina käsittämään myös muut Pohjoismaat. Tämä yhteistyön kehittäminen oli yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajavuoden 2021 painopisteitä”, Haatainen kertoi.
”EU:n yhteinen lainsäädäntö ja yhteismarkkinat ovat tärkeässä roolissa Suomen toimitusvarmuuden turvaamisessa. Se perustuu yhä enemmän EU-maiden väliseen yhteistyöhön. Se toteutetaan myös osittain EU:n sääntelyn puitteissa. Unionissa on hyväksytty tai vireillä useita huoltovarmuuteen vaikuttavia aloitteita. Voisin mainita niistä kaksi: kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettu CER-direktiivi ja sisämarkkinoiden hätäapuväline, SMEI”, ministeri muistutti.
”Suomen tuleva NATO-jäsenyys vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, ja Suomi suhtautuu myönteisesti resilienssin rakentamiseen puolustusliiton sisällä. On kuitenkin muistettava, että ensisijaisesti vastaamme omasta huoltovarmuudestamme itse. NATOn resilienssitoiminta on hyvin lähellä suomalaista huoltovarmuustoimintaa. Jäseninä osallistumme kaikkeen resilienssiyhteistyöhön, ja Suomella on mahdollisuus profiloitua kansainvälisestikin ainutlaatuisella huoltovarmuusjärjestelmällä”, Haatainen totesi.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Emily Strohm, p. 029 504 7160
teollisuusneuvos Eeva Vahtera, TEM, p. 029 504 9009
neuvotteleva virkamies Henri Backman, TEM, p. 029 506 3581