Ministeri Lintilä kuuli toimialojen näkemyksiä EU:n ilmastopaketista
Elinkeinoministeri Mika Lintilä järjesti 24.8.20321 virtuaalisen sidosryhmätilaisuuden, jossa kuultiin elinkeinoelämän ja eri toimialojen näkemyksiä Euroopan komission heinäkuussa julkaisemasta Fit for 55 -ilmastopaketista ja sen sisältämistä haasteista. Tilaisuuteen osallistui kutsuttuna noin 50 henkilöä laajasti eri toimialoilta.
– EU:n ilmastopaketti on valtava, koko yhteiskuntaan vaikuttava kokonaisuus, joka vaatii huolellisen läpikäynnin. Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen valmistelu on ollut osoitus hyvästä yhteistyöstä etsittäessä tehokkaita keinoja kohti päästövähennyksiä. Siksi pidän tärkeänä toimialojen laajaa kuulemista Suomen muodostaessa kantojaan EU:n ilmastopakettiin, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Lintilä korosti avauspuheenvuorossaan investointien merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
– Suomi tukee vahvasti EU:n päästöjen vähentämistä 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Tässä kuljemme etunenässä. Uskon, että kunnianhimoiset tavoitteet kaikkiaan luovat edellytyksiä suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiseen ja kasvattavat markkinoita puhtaille ratkaisuille Lintilä arvioi.
– Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka tukee tarvittavia mittavia investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi ennustettavuuteen ja sääntelyn sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Lintilä muistuttaa.
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot 14 eri toimialalta. Niiden mukaan ilmastopaketin toimeenpano kasvattaa kestävien ratkaisujen kysyntää, mutta samalla se edellyttää yrityksiltä merkittäviä investointeja. Tärkein tavoite tulee olla päästöjen vähentäminen, jonka tavoitteet tulee asettaa sitovasti, muut tavoitteet tulee pitää indikatiivisina.
– Toimialojen näkemyksissä painottuvat päästövähennysten tärkeinä keinoina esimerkiksi sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous. Jaamme periaatteet, että päästöjen vähentäminen on tehtävä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. Ilmeinen riski on, että liian yksityiskohtainen sääntely voi jarruttaa tarvittavia investointeja, toteaa ministeri Lintilä.
Eri toimialojen edustajat korostivat esitysten arviointia kokonaisuutena, jotta vältetään ristiriidat ja päällekkäinen sääntely. Nykyistä päästökauppaa pidettiin toimivana ja markkinaehtoisena välineenä, mutta erityisesti energiatehokkuusdirektiiviin esitetyt rajoituksen energian käytölle ja kuljetuskustannusten kasvu herättivät huolta.
Yrityksiltä tarvitaan suuria investointeja hyvin nopealla aikataululla, joten rahoitukselle ja sujuvalle luvitukselle tulee luoda hyvät edellytykset. Muutokseen tarvitaan riittävästi oikein kohdennettuja TKI-panoksia. EU:ssa tarvitaan panostuksia sekä vetyyn että hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen.
Tilaisuudessa alustanut ylijohtaja Riku Huttunen esitteli ilmastopaketin sisältöä energiasektorin osalta. Hän huomautti, että paketin päästövähennykset kohdistuivat odotettua vahvemmin taakanjakosektorille, mikä vaikuttaa erityisesti liikenteen ja maatalouden päästövähennystarpeisiin.
Huttunen arvioi, että paketilla on merkittävät vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle. Teollisuuden kuljetuskustannuksiin vaikuttaa mm. meriliikenteen liittäminen päästökauppaan ja kasvihuonekaasurajat, tieliikenteen päästökauppa sekä verotukseen tehtävät muutokset. Näiden vaikutus voi ajan myötä kohota satoihin miljooniin euroihin vuodessa ja tässä suhteessa neuvotteluissa pitää olla hereillä.
Lisätiedot:
elinkeinoministerin eritysavustaja Teppo Säkkinen, puh. 050 516 2868
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518