Ministeri Puisto: Itä- ja Pohjois-Suomessa on potentiaalia talouskasvuun – kasvu syntyy yhteistyöstä, erikoistumisesta ja rohkeudesta investoida
Hallitus vahvistaa määrätietoisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista elinvoimaa ja investointiedellytyksiä osana koko Suomen kestävän talouskasvun vahvistamista.
"Investointinyrkin työn tehostaminen, elinvoimakeskusten investointitietojen keruu ja alueellisten investointitiimien perustaminen, samoin kuin liikenneyhteyksien parantaminen niin raide- kuin lentoliikenteen osalta sekä investointien vauhdittaminen ovat avainaskeleita alueiden elinvoiman vahvistamiseksi", linjasi elinkeinoministeri Sakari Puisto Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa Kittilässä 14.1.2026.
”Teemme hallituksessa hartiavoimin työtä sen eteen, että yritysten toimintamahdollisuudet ovat kunnossa. Kasvutalkoissa itse yritykset ovat tietysti keskeisessä asemassa. Kasvumahdollisuuksien toteuttamiseksi tarvitaan toimivaa yritysrahoitusta ja hallittua riskinottoa tällä saralla”, ministeri Puisto totesi. Suomalaisista pk-yrityksistä kasvutavoitteita on noin 39 prosentilla ja vain kuusi prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia.
Investointien edistäminen keskiössä
Hallituksen keskeinen painopiste Suomen talouskasvun edistämiseksi on investointien edistäminen. Puoliväliriihen päätösten mukaisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen perustetaan alueellisia investointitiimejä elinvoimakeskusten johdolla. Investointitiimit kokoavat paikalliset toimijat yhteen ja vahvistavat alueiden kykyä houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä investointeja.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty investointien tilannekuvatyö, jolla parannetaan viranomaisten ja alueiden yhteistä näkymää vireillä olevista hankkeista. Elinvoimakeskukset tekevät systemaattista, yli 10 miljoonan euron investointihankkeita koskevaa tiedonkeruuta, jolla tuetaan investointien toteutumista ja uusien työpaikkojen syntyä. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin yli 600 hanketta, joista yli puolet liittyy puhtaaseen siirtymään.
”Aktiivisen investointinyrkin avulla haluamme varmistaa, että nämä hankkeet juurtuvat alueille ja luovat pitkäkestoista taloudellista toimintaa”, elinkeinoministeri totesi.
Saavutettavuus, turvallisuus ja kasvu tukevat toisiaan
Alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan liikenne- ja yhteyspanostuksilla, kuten Savon radan kehittäminen, Rail Nordica -hankkeen suunnittelun käynnistäminen sekä Tornio–Haaparanta-henkilöjunaliikenteen rahoitus. Maakuntalentojen jatkuvuus on turvattu vuoteen 2028 asti.
Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman vahvistaminen on myös turvallisuuskysymys. Muuttunut geopoliittinen tilanne korostaa alueiden merkitystä huoltovarmuuden, puolustuskyvyn ja rajaturvallisuuden näkökulmasta. ”Alueiden taloudellinen elinvoima, investoinnit ja turvallisuus kietoutuvat tiiviisti yhteen. Kun vahvistamme yritystoimintaa ja talouskasvua, vahvistamme samalla huoltovarmuutta ja koko Suomen kestävyyttä”, ministeri Sakari Puisto totesi.
EU-rahoitus ja alueiden vahvuudet ratkaisevassa roolissa
Suomi valmistautuu EU:n uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen, jossa koheesiopolitiikan tavoitteena on edelleen alueiden elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistaminen. Hallitus korostaa joustavaa ja alueiden tarpeista lähtevää rahoituksen käyttöä sekä harvaan asuttujen ja rajaseutualueiden erityispiirteiden huomioimista.
”Alueilla kasvu syntyy yhteistyöstä, erikoistumisesta omalla vahvuusalueella ja rohkeista investoinneista”, elinkeinoministeri linjasi. Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää yritysten kasvupalveluita elinvoimakeskusten ja elinkeinoelämän kanssa, jotta ne tukevat yritysten kasvua entistä vaikuttavammin. Tavoitteena on, että myös Itä- ja Pohjois-Suomi voivat hyödyntää kasvupotentiaalinsa omiin vahvuuksiinsa nojaten.
Lisätiedot:
ministerin erityisavustaja Lotta Laitinen, p. 0295 049 058
johtava asiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, TEM, p. 0295 047 127