Raportti: Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus

Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2008 jälkeen heikompaa kuin kilpailijamaissa. Suomi ei ole hyötynyt kilpailijoidensa tavoin teknologian kehityksestä eikä investoinneista tieto- ja viestintätekniikkaan siten, että kehitys olisi heijastunut tuottavuuden kasvuun, perustelee Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola raportissaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama raportti pureutuu tuottavuuteen ja sen kehitykseen Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana. Siinä tarkastellaan tuottavuuden roolia talouskasvussa sekä teknologian ja investointien merkitystä kehityksen ajureina.

Ruotsilla etumatka tuottavuudessa – miksi?

Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisissa maissa viime vuosikymmenen jälkeen. Suomessa tuottavuuden kasvu on kuitenkin hidastunut enemmän kuin verrokkimaissa Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Raportissa vertaillaan etenkin Suomen ja Ruotsin talouden rakenteiden ja tuottavuuden kehitystä. Tuotanto, joka Suomessa valmistuu kymmenessä päivässä, saadaan Ruotsissa aikaan yhdeksässä päivässä. Ero ei johdu tehdyistä työtunneista, vaan selittyy tuottavuudella.

Ruotsin Suomeen verrattuna parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla. Raportin mukaan Ruotsin etumatka perustuu erityisesti osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen, joka on ollut muita aloja vahvempaa.

– Toisin kuin meillä, Ruotsissa investoinnit palvelualoille ovat kasvaneet jo pitkään ja tuottavuus ja vienti nousevat. Tämä raportin havainto antaa meille paljon mietittävää, sanoo kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Innovaatiopolitiikkaa vahvistettava

Professori Pohjola tekee raportissa päätelmiä myös siitä, miten politiikalla voitaisiin parhaiten edistää tuottavuuden kehitystä. Keinot ovat hänen mukaansa tuttuja: investoiminen koulutukseen ja uuteen teknologiaan sekä sääntelyn purkaminen ja kilpailun edistäminen.

Tuottavuuden edistäminen politiikkatoimilla on kuitenkin aikaa vievää ja vaikutukset epäsuoria. Pohjolan mukaan kaikki sellaiset toimet ovat perusteltuja, jotka tukevat uusien ideoiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä sekä edistävät tuotannollisten voimavarojen siirtymistä taantuvilta aloilta kasvaville toimialoille.

Yhteystiedot:
neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, TEM, p. 0295 063 747
professori Matti Pohjola, Aalto-yliopisto, p. 050 321 0260