Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Sääntelyn innovaatiomyönteisyydestä on tullut tärkeä kansainvälinen kilpailukykytekijä

työ- ja elinkeinoministeriö
Kirsti Vilén
Julkaisuajankohta 15.8.2022 12.01
Kolumni
Kirsti Vilen

Nopea teknologiakehitys sekä digitalisaation, datan ja tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet muuttavat maailmaamme ennennäkemättömällä tavalla. Murrokset haastavat yrityksiä uudistumaan ja samalla ne luovat valtavasti mahdollisuuksia innovoida sekä kehittää uusia ratkaisuja kuluttajien tarpeisiin ja maailmaa vaivaaviin viheliäisiin ongelmiin.

Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös innovaatioympäristölle. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää, että esimerkiksi sääntely pysyy teknologiakehityksen vauhdissa mukana sekä mahdollistaa uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kokeilun ja käyttöönoton. Euroopan unioni ja yksittäiset jäsenmaat pyrkivät parantamaan sääntely-ympäristön innovaatiomyönteisyyttä monin eri tavoin. 

EU hyödyntää sääntelyn hiekkalaatikoita kokeilujen mahdollistamiseen

Euroopassa sääntelyn innovaatiomyönteisyyttä on edistetty jo pidemmän aikaa. Innovaatioperiaatteen (Innovation Principle) ohjaamana EU:n komissio ottaa vaikutukset innovaatiotoimintaan huomioon kolmessa eri vaiheessa: strategisten tavoitteiden asettamisessa, säädöksen valmistelussa ja sen toimeenpanossa. 

Vuonna 2020 EU hyväksyi päätelmät, joissa jäsenmaita kannustetaan ottamaan käyttöön sääntelyn testiympäristöjä ja kokeilulausekkeita. Näitä ovat sääntelyn hiekkalaatikot ja muut toimintatavat, joilla pyritään nopeuttamaan uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa. Monet EU:n jäsenmaat hyödyntävät sääntelykokeiluja aktiivisesti ja sääntelyn hiekkalaatikkoja tuetaan eri tavoin. Tyypillisimpiä sovellusalueita ovat liikenne, energia ja rahoitus. 

Sääntelyn hiekkalaatikko on toimintamalli, jossa mahdollistetaan tarkoin rajatuissa olosuhteissa ja viranomaisten valvonnassa uusien teknologioiden, tuotteiden, palveluiden tai muiden innovatiivisten ratkaisujen kokeileminen.

Viime vuosina muutamat komission ehdotukset ovat sisältäneet sääntelykokeilujen mahdollisuuden. Esimerkiksi tekoälyasetusehdotus sisältää artiklan, jossa kannustetaan jäsenmaiden viranomaisia ottamaan käyttöön sääntelyn hiekkalaatikoita uusien ratkaisujen markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi. Yksi painopiste komission heinäkuussa julkaisemassa Uudessa eurooppalaisessa innovaatio-ohjelmassa on sääntelyn innovaatiomyönteisyys ja kokeilujen mahdollistaminen.

Suomessa on halua kehittää sääntelyä innovaatiomyönteisemmäksi  

Innovaatiomyönteisessä sääntelyssä yhdistyvät perinteinen keino ja uusi tavoite. Myös Suomessa on vahvistunut käsitys, että sääntelyllä voidaan luoda kannusteita ja edellytyksiä innovaatiotoiminnalle.  Keväällä 2020 valmistuneessa TEAS-raportissa selvitettiin innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa ja hyviä käytäntöjä. Yksi johtopäätös oli, että innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitys on laajasti tunnistettu eri ministeriöissä ja niissä on halua kehittää sääntelyprosesseja innovaatiomyönteisimmiksi. Selvityksessä nähtiin selkeä tarve käytännön ohjeille sekä panostuksille uusien toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen. Raportin mukaan Suomi on kansainvälisessä vertailussa jäljessä erityisesti ennakoivan ja kokeilevan sääntelyn käytännöissä ja voi siten oppia paljon kansainvälisiltä edelläkävijöiltä.  

Kansallisen TKI-tiekartan tavoitteena edistää sääntelyn uusia käytäntöjä 

Hallituksen keväällä 2020 hyväksymä kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta muodostaa toimenpidekokonaisuuden TKI-toiminnan kehittämiseksi. Innovaatiomyönteisen sääntelyn osalta tavoitteena on edistää uusia sääntelyn käytäntöjä ja tutkimus-ja innovaatiovaikutusten arviointia.

Tiekartan tavoitteiden mukaisesti työ-ja elinkeinoministeriö käynnisti kaksi hanketta. Ensimmäinen niistä oli sääntelyn innovaatiovaikutusten arvioinnin kehittämisen pilotti ja toisessa selvitettiin innovaatiotoimintaa edistävien sääntelykokeilujen edellytyksiä ja käyttöönottoa Suomessa. 

Sääntelyn innovaatiovaikutusten arvioinnin pilotin perusteella valmisteltiin TEM-opas innovaatiovaikutusten arviointiin. Innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöt kasvualoilla -hankkeessa selvitettiin sääntelykokeilujen edellytyksiä ja toimeenpanoa Suomessa. TEM:n raportti sisältää käytännön tietoa ja ohjeistusta sääntelykokeilujen tarkoituksenmukaisuuden pohdintaan sekä valmisteluun eri hallinnonaloilla. Keskeiset valmistelussa huomioitavat asiat ovat koottu myös TEM-oppaaseen.

Näillä kahdella hankkeella on tuotettu käytännön tietoa ja ohjeita innovaatiomyönteisen sääntelyn edistämiseen ja ne auttavat aiheesta kiinnostuneita eteenpäin työssään.  

Mitä seuraavaksi? 

Seuraava yksittäinen looginen askel olisi, että Suomesta löytyisi tarve ja kiinnostusta innovaatioita edistävän sääntelyn hiekkalaatikon käynnistämiseen. Näin saataisiin tärkeitä käytännön oppeja ja kokemuksia, mikä edistäisi uuden toimintamallin hyödyntämistä. Koska kyseessä on suhteellisen paljon työtä ja resursseja vaativa toimintamalli, on tarpeen pohtia keinoja tukea sääntelyn hiekkalaatikkojen toteutusta kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. 

Innovaatiomyönteisen sääntely-ympäristön kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista kehittämisotetta hallinnossa. Innovaatiomyönteisyys tulisi huomioida sääntelyvalmistelun kaikissa vaiheissa eli tavoitteiden asettamisessa, säädösvalmistelussa ja täytäntöönpanossa. Tärkeitä mahdollistavia tekijöitä ovat osaaminen, resurssit, johtaminen ja kokeiluihin kannustava organisaatiokulttuuri. 

Lisää tietoa innovaatiomyönteisestä sääntelystä löytyy työ-ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén 
työ- ja elinkeinoministeriö 

  kuva sääntelyyn liittyvien kokeilujen käsitteista

 

 
Sivun alkuun