Selvitys: EU:n hiilirajamekanismin haasteet ja mahdollisen laajentamisen vaikutukset Suomessa

AFRY on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) vaikutuksista Suomessa. Raportissa tarkastellaan nykyisen mekanismin vaikutuksia sekä mahdollisia seurauksia, jos soveltamisalaa laajennetaan "alavirran tuotteisiin" tai uusiin tuoteryhmiin.

CBAM tuli voimaan vuonna 2023, ja sen piiriin kuuluvat tietyt tuotteet, kuten rauta, teräs, lannoitteet, sementti, alumiini, vety, tuontisähkö. Tällä hetkellä mekanismia sovelletaan raportointivelvoitteena, mutta vuodesta 2026 alkaen siihen sisältyy myös maksullinen todistusjärjestelmä, joka laajenee asteittain vuoteen 2034 saakka.

Euroopan komissio selvittää vuoden 2025 loppuun mennessä mahdollisuutta laajentaa mekanismia muun muassa epäsuoriin päästöihin, logistiikkaan sekä uusille tuoteryhmille kuten polymeereihin ja orgaanisiin kemikaaleihin. Komissio on kertonut antavansa lainsäädäntöesityksen mekanismin laajentamisesta teräksen ja alumiinin alavirtaan eli nykyistä soveltamisalaa monimutkaisempiin teräs- ja alumiiniuotteisiin vuoden 2025 lopussa. Lisäksi vuonna 2026 komissio antaa lainsäädäntöesityksen hiilirajamekanismin laajemmasta uudistamisesta. 

CBAM-mekanismin vaikutukset Suomessa ja suomalaisiin yrityksiin

Vuonna 2024 EU:n ulkopuolinen CBAM-tuonti oli noin 1,7 % Suomen koko tuonnin arvosta. Suurimmat tuoteryhmät olivat rauta ja teräs, lannoitteet ja alumiini. Näitä tuotteita toi Suomeen yli 3 000 yritystä, mutta päästösisällöltään ja arvoltaan tuonti keskittyi harvoille suuryrityksille. Kolmentoista yrityksen tuonti muodosti viisi kuudesosaa (n. 1,7 Mt CO2) CBAM-tuotteiden valmistuksessa syntyneistä päästöistä.

CBAM-tuotteiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä kertyi erityisesti kemikaalien valmistuksen, rakentamisen ja metallien jalostuksen toimialoilla. Suurta osuutta selittää erityisesti lannoitteiden tuonnista syntyvät suorat ja epäsuorat päästöt.

Kilpailukykyvaikutukset vaihtelevat - hallinnollinen taakka ja tiedon saatavuus haasteina

CBAM voi parantaa EU:ssa toimivien perustuotantoyritysten kilpailuasemaa sisämarkkinoilla ja suojata hiilivuodolta, mutta sen suoja ei kata kaikkia arvoketjuja. Viennistä riippuvaiset yritykset sekä ne, joiden kilpailijat toimivat alueilla ilman vastaavaa päästöhinnoittelua, voivat edelleen altistua hiilivuodolle. Mekanismi voi myös kannustaa kiertämään kustannuksia tuomalla pidemmälle jalostettuja tuotteita, joita CBAM ei kata.

Yritykset kokevat CBAMin raportointivelvoitteet merkittäväksi hallinnolliseksi taakaksi. Erityisesti päästötietojen kerääminen tavarantoimittajilta koetaan vaikeaksi yhtenäisten käytäntöjen ja kokemuksen puutteen vuoksi.

Mekanismin laajentamiseen liittyy haasteita

Selvityksessä mekanismin laajentamisen vaikutuksia arvioitiin neljän case-esimerkin avulla. Tulokset osoittavat, ettei mekanismin laajentaminen automaattisesti johda kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin, vaan sen vaikutukset riippuvat tuotteen sijainnista arvoketjussa. Mekanismin käytännön toteutettavuus ja raportointivaikutukset nousevat merkittäviksi etenkin, jos se ulotetaan monimutkaisiin tuotteisiin ja uusiin toimialoihin.

CBAMin kehittämisessä on huomioitava arvoketjut kokonaisuudessaan ja arvioitava vaihtoehtoisten ohjauskeinojen yhteiskunnalliset vaikutukset. Laajentaminen voi kasvattaa raportointiin liittyvää taakkaa huomattavasti. Selvityksen johtopäätökset perustuvat rajattuun määrään case-esimerkkejä ja laskelmat ovat suuntaa antavia.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Katja Tuokko, TEM, p.  0295 047 660
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, p. 0295 062 140
senior consultant Elias Länsisalo, AFRY, 040 820 5752 ja elias.lansisalo(at)afry.com