Selvityshenkilöt: Joustoturvamalli voisi pitkällä aikavälillä kasvattaa työllisyyttä
Tuoreessa selvityksessä arvioidaan työmarkkinoiden joustoturvamallin osatekijöitä sekä mallin soveltumista Suomeen. Työmarkkinoiden joustoturvamallissa yhdistyvät joustava irtisanomissuoja, hyvä työttömyysturva sekä laaja, aktiivinen työvoimapolitiikka.
Joustoturvamalli koostuu kolmesta osatekijästä.
- Joustava irtisanomissuoja helpottaa irtisanomisia ja rekrytointeja, mikä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta.
- Hyvä ja kattava työttömyysturva turvaa työttömien toimeentulon ja edellyttää heiltä aktiivisuutta pääosin lyhyiksi jäävien työttömyysjaksojen aikana.
- Laaja ja aktiivinen työvoimapolitiikka auttaa työttömiä työllistymään uudelleen ja luo painetta uuden työpaikan löytämiseen.
Joustoturvamallista hyötyvät sekä yritykset että palkansaajat. Yritykset hyötyvät hyvästä työvoiman saatavuudesta. Työttömäksi jäävien etuna ovat lyhyiksi jäävät työttömyysjaksot, joiden aikana heille järjestetään laajasti työvoimapalveluja ja kohtuullinen työttömyysturva.
Selvityksen mukaan joustoturvamalli voisi lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä pitkällä aikavälillä sekä tuottaa siten kansantaloudellisia hyötyjä.
Selvitys sisältää ehdotuksia joustoturvamalliin siirtymiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2025 tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen ja neuvotteleva virkamies Johanna Alatalon selvityshenkilöiksi arvioimaan työmarkkinoiden joustoturvamallin soveltamisen mahdollisuuksia Suomessa.
Selvitys perustuu tutkimuskirjallisuuteen sekä analyysiin taloutta ja työmarkkinoita koskevista mittareista ja joustoturvan osatekijöistä. Lisäksi on vertailtu erityisesti Tanskan, Hollannin, Ruotsin ja Suomen käytäntöjä.
”Selvitystyömme päätulokset ovat selkeät, mikäli Suomessa haluttaisiin ottaa käyttöön kokonaisvaltainen joustoturvamalli. Työsuhdeturvassa Suomi täyttää käynnissä olevien uudistusten jälkeen joustoturvan perustason. Työttömyysturvassa kattavuus on hyvä, mutta etuuksien tasoa tulisi parantaa. Kaikkein kauimpana Suomi on joustoturvamallista aktiivisessa työvoimapolitiikassa, jota tulisi lisätä merkittävästi”, selvityshenkilöt Räisänen ja Alatalo toteavat.
Selvityksessä rakennetaan myös politiikkaskenaarioita ja arvioidaan niiden työllisyys- ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Tämän perusteella selvityshenkilöt esittävät esimerkinomaisia ehdotuksia joustoturvamalliin siirtymiseksi vuosina 2028–2040. Ehdotuksilla lisättäisiin ja uudistettaisiin aktiivista työvoimapolitiikkaa, parannettaisiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja täydennettäisiin käynnissä jo olevia työsuhdeturvan uudistuksia.
”Vaikka kustannukset ehdotusten toimeenpanosta olisivat pitkällä aikavälillä huomattavat, arvioimme työllisyysvaikutusten ja kansantaloudellisten hyötyjen olevan suuremmat kuin kustannukset”, selvityshenkilöt Räisänen ja Alatalo sanovat.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 029 504 7118
neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, p. 0295 048 084