Sosiaali- ja terveyspalveluja haastaa yhä osaavan työvoiman saatavuus, alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö sekä muut EU-tason toimet edistävät sote-palvelualan kansainvälistymistä. Kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus on edelleen haaste. Työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan.

Tämä selviää 31.3.2023 julkistetusta sote-palvelualan työvoimakysymyksiin, yksityisen sektorin rooliin ja kansainvälistymiseen keskittyvästä toimialaraportista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ala työllisti noin 420 000 henkilöä vuonna 2021. Työvoima jakaantuu julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Sote-toimialan merkitys työllistäjänä on ollut kasvussa ja ala työllistää jo yli 70 000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2007. Kaikilla sote-palvelualalla työskentelevillä ei ole kuitenkaan alan koulutusta. Toisaalta sote-alan koulutuksen saaneita työskentelee myös muilla toimialoilla. Tällaisia ammattiryhmiä ovat muun muassa varhaiskasvatuksessa työskentelevät lähihoitajat ja kaupan alalle sijoittuvat optikot.

Sote-palvelualan koulutuksen saaneita ammattilaisia työskenteli yli 356 000 henkilöä vuonna 2020.
Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen sote-alan haaste. Kuntasektorin työvoimaennusteessa (Keva, Aula Research 2023) on arvioitu, että sote-ammattilaisten vaje pelkästään julkisella sektorilla olisi ollut lähes 38 000 henkilöä vuonna 2022.

”Sote-alan työntekijävajetta kasvattaa yhtäältä se, että alalta eläköityminen on suurta ja toisaalta se, että hoivan ja hoidon tarve kasvavat väestön ikääntyessä. Ratkaisuja pulan paikkaamiseksi on tehtävä pikaisesti”, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suomen sote-palvelujärjestelmässä korostuu sairaanhoitajien rooli

Toimialaraportissa tarkastellaan myös sote-ammattilaisten keskinäisiä osuuksia palvelujärjestelmässä sekä tuodaan esille vertailutietoa Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Suomen sote-palvelujärjestelmä on hyvin sairaanhoitajavetoinen verrattuna esimerkiksi Italiaan ja Espanjaan. Norja puolestaan näyttäytyy maana, jossa on paljon sekä lääkäreitä että hoitajia.
”Suomalainen sote-palvelujärjestelmä vaatii paljon hoitajia toimiakseen. Siksi hoitajapula näyttäytyy meillä entistä haastavampana. Henkilöstön riittävyyden turvaaminen hyvinvointialueilla on äärimmäisen tärkeä, ehkä jopa alan keskeisin haaste ratkaistavaksi”, toteaa sote-alan kehittämisasiantuntija Terhi Tevameri KEHA-keskuksesta.

Vuonna 2021 sote-palvelualan yrityksiä toimi noin 25 000 ja ne työllistivät yhteensä lähes 94 000 henkilöä. Yritysten tilastoinnissa on tapahtunut muutoksia vuoden 2021 osalta, minkä takia sote-alan yritysmäärissä on tapahtunut suurempaa kasvua, kuin mitä vanha tilastointitapa osoitti. Yritysten liikevaihto oli lähes 10 miljardia euroa vuonna 2021. Yritysten rooli nykyisessä hyvinvointialueuudistuksessa nähdään vasta jatkossa, kun esimerkiksi selviää, kuinka paljon yritykset osallistuvat julkisesti rahoitettuun palvelujärjestelmään ja millainen on pk-yritysten rooli palveluiden tuottajana.

Sote-alan rahoituksen turvaaminen on myös suuri haaste väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa eri syiden takia. Tähän mennessä Suomi on kohdentanut vähemmän varoja terveydenhuoltoon asukasta kohden kuin muut Pohjoismaat. Samanaikaisesti yksityisen sote-rahoituksen osuus BKT:stä on muita Pohjoismaita korkeampi.

Mikä on toimialapalvelu?

Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva asiantuntijaverkosto, jossa kootaan, analysoidaan ja välitetään tietoa liike-elämän toimintaympäristöstä yritysten ja eri toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Toimialapalvelu edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä.

Lisätiedot:
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM, puh. 0295 047 474
Sote-alan kehittämisasiantuntija Terhi Tevameri, Keha-keskus, puh. 050-464 8485
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, puh. 029 506 4926
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(@)gov.fi ja etunimi.sukunimi(@)ely-keskus.fi