Hyppää sisältöön

Tilannekuva: Energian hinnan nousu painaa yritysten kannattavuutta ja lisää riskejä, vaikka talous- ja työllisyystilanne on vielä suhteellisen hyvä

työ- ja elinkeinoministeriövaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 10.11.2022 12.39
Tiedote
Mika Lintilä portaikossa

Talous- ja työllisyystilanne on Suomessa tällä hetkellä vielä melko hyvä, mutta talousnäkymät ovat heikkenemässä. Myös epävakaa energiamarkkinatilanne lisää riskejä taloudessa. Inflaatio heikentää ostovoimaa. Yritysten tilanne saattaa muuttua merkittävästi talven aikana. Toimialojen tilanteen seurantaa jatketaan erityisesti keskeisten arvoketjujen osalta.

Nämä arviot sisältyvät toimialojen ja yritysten tilannekuvaa kartoittaneen työryhmän valmistumassa olevaan muistioon, jota käsiteltiin 10.11.2022 hallituksen varautumisen ministerityöryhmän kokouksessa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.10. työryhmän laatimaan pikaisesti tilannekuvaa energiakriisin aiheuttamista muutoksista yritysten toimintaympäristössä. 

”Sähkön hinta vaikuttaa lähes jokaisen yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Muuttuvassa toimintaympäristössä toimialojen tilannekuvan seurannan jatkaminen on tarpeen yleisen varautumisen ja talouden kokonaiskuvan ylläpitämiseksi”, muistuttaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Työryhmä arvioi muuttuneen toimintaympäristön vaikutuksia eri toimialoihin ja sitä, miten energian hinnannousu vaikuttaa yritysten tilanteeseen eri näkökulmista. 

Tilannekuvan mukaan nousevat energiahyödykkeiden hinnat nostavat kustannuksia suoraan ja välillisesti useimmilla yrityksillä heikentäen tiettyjen yritysten kannattavuutta. Osalla yrityksiä on ollut tarve järjestellä toimintaa uudestaan kohonneiden energiahintojen seurauksena. Toistaiseksi Suomessa ei ole tapahtunut energiakriisistä johtuvista syistä liiketoimintojen loppumisen aaltoa, eikä kilpailukyvyn tai huoltovarmuuden kannalta keskeisiä arvoketjuja ole katkeamassa. 

Eri toimialojen liikevaihto on kehittynyt pääosin positiivisesti vuodesta 2019. Tuoreen kyselyn mukaan pk-yritykset ennustavat liikevaihdon kasvua vuodelle 2023, kuitenkin vähemmän kuin tänä vuonna. Työllisyyden osalta näkyvissä on vain väliaikaisia vaikutuksia, ja monilla aloilla pyritään työvoimapulan vuoksi pitämään kiinni nykyisestä työvoimasta.  

Toimialojen tilanne vaihtelee jonkin verran. Suurimmat vaikutukset energiakriisistä aiheutuvat yrityksiin ja toimialoihin, joiden toiminta on energiaintensiivistä, jotka eivät voi kattavasti siirtää nousevia kustannuksia hintoihin, jotka toimivat globaalisti kilpaillussa ympäristössä ja joiden toimintaan sisältyy aiempia tai muita haasteita ja riskejä. Näitä yrityksiä löytyy erityisesti teollisuuden ja rakentamisen toimialoilta. Pienemmillä yrityksillä haasteita on enemmän kuin suurilla. 

Yrityksille kriittistä on kustannusten äkillinen kasvu. Niiden kyky siirtää nousevia kustannuksia hintoihin vaihtelee merkittävästi. Useilla toimialoilla energianhinnan nousuun on reagoitu ottamalla käyttöön edullisempia energiamuotoja, energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja ja toteuttamalla kulutusjoustoja. Nämä toimet rajaavat, mutta eivät poista energianhinnan nousun vaikutuksia. 

Työryhmä tarkasteli tilannekuvaa varten laajasti toimialojen ja yritysten ajankohtaista tilannetta hyödyntäen useita eri tietolähteitä, kuten VATT:n yhteyteen perustettua Datahuonetta, Suomen Teollisuussijoituksen kyselyn alustavaa analyysia, toimialoille tehtyä kyselyä sekä eri tilastotietoja.

Työryhmään kuului asiantuntijoita eri ministeriöistä (TEM, VM, LVM, YM ja MMM) sekä johtaja Mika Maliranta Laboresta ja professori Otto Toivanen Aallosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi teollisuusneuvos Sampsa Nissinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, TEM, p. 029 504 7189 (työryhmän puheenjohtaja)
elinkeinoministerin erityisavustaja Sonja Hällfors, p. 050 594 8255