Tutkimus: Suomalainen johtaja tuntee prosessit, mutta ei osaa motivoida
Suomessa on tehty ensimmäinen laaja-alainen verkostotutkimus siitä, millaista suomalainen johtajuus on. Tutkimuksen mukaan suomalaisen johtajan asiaosaaminen ja luottamus prosesseihin ovat omaa luokkaansa, eikä hän pönötä tai korosta hierarkioita.
Samaan aikaan tutkimustuloksissa korostuu suomalaisjohtajien kykenemättömyys innostaa alaisia.
Suomalaisen johtajuuden vahvuudet ja heikkoudet on nyt ensimmäistä kertaa listattu laajassa verkostotutkimuksessa, johon osallistui lähes 100 johtajaa, tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia ovat suomalainen johtaja ja johtajuus. Tutkimuksen tilasi työ- ja elinkeinoministeriön alla toimiva Työelämä2020 -hanke ja sen toteutti Filosofian Akatemia keväällä 2018.
– Halusimme selvittää, onko olemassa suomalaista johtajuutta ja mikä sen erottaa muista. Uskomme, että jos ymmärrämme paremmin suomalaisen johtajuuden dna:ta, se auttaa meitä kehittämään työelämää ja johtamista siihen suuntaan, että suomalaiset organisaatiot menestyvät tulevaisuudessa entistä paremmin vahvuuksillaan, sanoo Työelämä2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti.
Suomalaisten johtamistavoista nousee esiin kolme selkeää vahvuutta ja vastaavasti kolme heikkoutta. Vahva asiaosaaminen, yhteinen arvopohja ja johtajien maanläheisyys korostuvat suomalaisen johtamisen parhaina puolina. Avoimemman keskustelukulttuurin luominen, ihmisläheisempi innostaminen ja suurempi kunnianhimon taso puolestaan nousevat esille selkeinä kehityskohteina.
– Tulevaisuuden johtajilta odotetaan yhä enemmän läsnäoloa ja vuorovaikutusta. Kyse on luottamuksen rakentamisesta ja siihen meillä suomalaisilla on vahva pohja olemassa. Kehittymällä entisestään suomalaisesta johtamisesta voi tulla tulevaisuudessa meille kilpailuvaltti myös kansainvälisesti, Klemetti sanoo.
Vaatimattomuus kaunistaa, mutta kunnianhimoa puuttuu
Tutkimuksessa suomalaisjohtajan vahvuudeksi koettiin se, että asiaosaaminen ja prosessien ymmärrys ovat huippuluokkaa, sillä suuri osa johtajistamme on noussut asemaansa työntekijäportaasta. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei ole ammattijohtajien perinnettä samalla tavalla kuin monissa muissa maissa.
Lukuihin keskittyminen ajaa kuitenkin helposti insinöörimäiseen rakkauteen prosesseja kohtaan, minkä seurauksena ihmiset jäävät toissijaisiksi. Suomalaisjohtajan heikkoutena nähdäänkin kehno kyky innostaa ihmisiä ja tuottaa alaisille tunnetta työn merkityksellisyydestä. Myös dialogin synnyttäminen yrityksen sisällä on vaikeaa.
Johtajuus on tutkimuksen mukaan Suomessa suoraa, selkeää ja rehellistä. Suomalainen johtaja on helposti lähestyttävä, eikä hierarkiakuilua työntekijöiden ja johdon välillä ole. Johtaja syö samassa ruokalassa alaistensa kanssa ja on monesti korostetun vaatimaton. Nöyryys tuo kuitenkin usein mukanaan sen, että johtamisessa ei ole riittävästi kunnianhimoa.
Vahvuudeksi nähtiin lisäksi se, että suomalaisen johtajan tärkeä työkalu on yhteinen arvopohja työntekijöiden kanssa. Heikkoudeksi yhteinen arvopohja muuttuu siinä vaiheessa, kun organisaatiosta puuttuvat erilaisuus ja ristiriidat. Jos kaikki ovat samaa mieltä, luovuutta ja innovaatioita jää kehittämättä. Moni hyvä idea voi jäädä syntymättä ilmapiirissä, jossa kaikki on jo sanattomasti sovittu.
Tutkimuksen toteutti Filosofian Akatemia Työelämä 2020 -hankkeen tilauksesta. Määrittelytyötä ohjasi työryhmä, johon kuului jäseniä Työelämä 2020 -hankkeesta, Business Finlandista, Suomalaisen Työn Liitosta ja Työterveyslaitokselta.
Lisätietoja:
hankejohtaja Margita Klemetti, Työelämä 2020 -hanke, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7032, margita.klemetti(a)tem.fi
toimitusjohtaja Karoliina Jarenko, Filosofian Akatemia, p. 050 575 8487, karoliina.jarenko(a)filosofianakatemia.fi