Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotus: uutta kasvupolkua rakentamassa

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotuksen painopisteenä on kestävää talouskasvua edistävä kasvupolitiikka.

– Ministeriömme talousarvioehdotus tähtää koronakriisin jälkeiseen aikaan. Tavoitteenamme on epidemian jälkeinen kestävä kasvu, vaikka koronakriisi on heikentänyt talouden näkymiä. Haluamme panostaa vaikuttavasti hyvään työllisyyden hoitoon, osaamiseen ja innovaatioihin sekä vähähiilisyyteen, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat ensimmäisestä yhteisestä talousarvioehdotuksestaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3,882 miljardia euroa, joka on reilu miljardi euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen kasvu aiheutuu pääosin keväällä 2020 koronakriisin johdosta tehdyistä toimenpiteistä, joiden menovaikutus ajoittuu vuodelle 2021.

Pääluokan menojen tasoa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna kasvattavat erityisesti Suomen Malmijalostus Oy:n pääomitus (+300 miljoonaa euroa), Business Finlandin avustusten ja lainojen maksatukset (+370 miljoonaa euroa), Finnveran tappiokorvaukset (+156 miljoonaa euroa) ja yritysten kehittämisavustusten maksatukset (+77 miljoonaa euroa).

Akkuteollisuuden vauhdittamiseen satsataan

Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus sisältää 300 miljoonan euron määrärahan Suomen Malmijalostus Oy:lle. Pääomituksesta päätettiin vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion yhteydessä valtuusmenettelyllä. Lisärahoituksen turvin Suomen Malmijalostus Oy pyrkii perustamaan yksityisten toimijoiden kanssa yhteisyrityksiä, jotka tuottaisivat akkuteollisuuden vaatimia prekursori- ja katodiaktiivimateriaaleja. Kyseessä ovat välituotteet, joita tarvitaan sähköautojen litiumioniakkujen valmistuksessa. Investointeihin osallistuisi myös yksityisiä sijoittajia.

–Tavoitteenamme on nostaa suomalaisten mineraalien jalostusarvoa, edesauttaa tätä kautta uuden korkean teknologia-alan muodostumista Suomeen, ja toimia kestävän sähköisen liikenteen globaalina edelläkävijänä, työministeri Haatainen toteaa.

Akkuteollisuudessa on kasvavia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, sillä muun muassa sähköautot kasvattavat akkujen tarvetta tulevaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallisen akkustrategian laatimisen. Suomi haluaa strategialla vahvistaa rooliaan edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa ja akkujen kierrättämisessä. Tavoitteena on muodostaa Suomeen vastuullinen akkuteollisuuden arvoketju, jonka globaali kilpailuetu on ympäristöystävällisesti ja eettisesti valmistettujen sekä kierrätettävien materiaalien tuottaminen.

– Haluamme olla mukana rakentamassa kestävää eurooppalaista akkuteollisuutta. Näin voimme osaltamme tarjota ratkaisuja ilmastonmuutokseen, ministeri Lintilä sanoo.

Innovaatioihin ja osaamiseen lisäpanostuksia

Työ- ja elinkeinoministeriön ehdottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan merkittäviä lisäpanostuksia.

– Meidän on pystyttävä jatkossakin panostamaan osaamiseen ja innovaatioihin. Nämä ovat koronakriisin jälkeisen jälleenrakennuksen ja kasvun keskeisiä tekijöitä, elinkeinoministeri Lintilä toteaa.

Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) avustuksiin ehdotetaan reilua 467 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, joka on lähes 140 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys pohjustaa tietä kohti hallitusohjelmaan kirjattua tki-rahoituksen 4 prosentin bkt-tavoitetta. Rahoituksen kasvuun sisältyy muun muassa suurten yritysten veturiyrityskampanjan ja audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen jatkaminen.

Business Finlandin myöntämiin pääomalainoihin ehdotetaan 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, joka on 26 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Pääomalainoilla vauhditetaan liiketoimintaekosysteemeissä tarpeellisten alustojen kehittymistä ja mahdollistetaan siten innovaatiotoiminnan lisääntyminen.

Työllisyysmäärärahat kasvussa

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 299 miljoonaa euroa, joka 26 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa.

– Koronapandemian seurauksena hallitusohjelmaan kirjatun työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii uusia toimenpiteitä. Työllisyystavoitteen riman korkeudesta hallitus tulee päättämään budjettiriihen yhteydessä osana julkisen talouden kestävyystiekartan valmistelua, työministeri Haatainen kertoo.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja yksinkertaistaa nykyistä palkkatukijärjestelmää. Uudistusten valmistelua jatketaan.

Vuonna 2021 on tarkoitus käynnistää työllisyyden kuntakokeilu, jota koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle kevätistuntokaudella.

Fossiilivapaata hyvinvointiyhteiskuntaa kohden

Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029. Työ- ja elinkeinoministeriö vauhdittaa kivihiilestä luopumista erityisesti energiatuella. Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa energiatukeen 160 miljoonan myöntämisvaltuutta, joka on 50 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaisuus pitää sisällään 60 miljoonan euron panostukset kivihiilen käyttöä korvaavien investointien vauhdittamiseen. 

Koronakriisitoimet kasvattavat menoja

Koronakriisin hallintaan keväällä 2020 tehdyt toimet kasvattavat työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan menoja vuonna 2021.

Hallitus panosti merkittävästi yritysrahoitukseen kevään 2020 lisätalousarvioissa. Avustusmuotoista yritysrahoitusta lisättiin 2,1 miljardilla eurolla ja lainamuotoista rahoitusta 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnveran takausvaltuutta nostettiin 4,2 miljardin euron tasosta 12 miljardiin euroon. Nämä toimenpiteet lisäävät pääluokan menoja 535 miljoonalla eurolla vuonna 2021.

Lisäksi koronapandemia on vaikuttanut muun muassa sähkön ja päästöoikeuden hintaan, jonka johdosta uusiutuvan energian tuotantotukimenot kasvavat lähes 58 miljoonalla eurolla ja päästökauppatulot laskevat 79 miljoonalla eurolla aiempaan arvioon verrattuna.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piia Rekilä, puh. 050 396 3574
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, puh. 050 575 4118
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135