Työolobarometri 2020: Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen
Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan koronapandemia on lisännyt palkansaajien epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna, mutta selkeästi vähemmän kuin mikään aiempi talouskriisi työolobarometrin 30-vuotisessa historiassa. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille luodut tukitoimet ovat lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa aiempiin talouskriiseihin nähden.
– Koronapandemia on iskenyt työmarkkinoille kovaa. Haittavaikutuksia on vähennetty turvaamalla ihmisten toimeentuloa ja tarjoamalla yrityksille tukea. Pandemiaa ei ole kuitenkaan vielä voitettu, työministeri Tuula Haatainen toteaa.
Etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet (48 %) oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin. Huomionarvoista on, että valtaosa (92 %) etätyötä tehneistä oli tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana. Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen.
Koronan seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella (31 %) ja vähentyi noin joka kuudennella (18 %) palkansaajalla. Työmäärä lisääntyi erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla.
Digitalisaatio eteni työpaikoilla sekä välineissä että töiden järjestämisessä
Työolobarometrin tuloksissa näkyy työpaikoilla tapahtunut huima digiloikka. Työpaikoilla otettiin aikaisempaa yleisemmin käyttöön uusia työmenetelmiä vuonna 2020. Sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien osuus kasvoi selvästi vuodesta 2019. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla ja sosioekonomisissa ryhmissä.
– Korona-ajan digikehitys ei ole tarkoittanut vain prosessien sähköistämistä, vaan muutos on ollut paljon laajempi ja kokonaisvaltaisempi. Se on merkinnyt uusia oppimisen, työskentelyn ja viestimisen tapoja. Myönteinen digikehitys vahvistaa Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana, Haatainen summaa.
Koulutukseen osallistuminen ja koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni viime tutkimuskerrasta. Korona-aika on siirtänyt opiskelun verkkoon. Aikaisempaa useampi palkansaaja opiskeli verkkomateriaalien avulla vuonna 2020.
– Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus mahdollistavat työskentelyn ja yrittämisen paikasta riippumatta. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia niin työllisyyteen kuin esimerkiksi päästöjen vähentämiseen. Suomen menestys riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia. On selvää, että jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Tähän toivoisi myös työnantajien kiinnittävän entistä enemmän huomiota, Haatainen toteaa.
Mikä on työolobarometri?
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Työolobarometrin tulokset julkaistaan kahdessa osassa: ennakkotiedot on perinteisesti julkaistu keväällä ja loppuraportti loppuvuodesta.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, TEM, puh. 050 5741 430
erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen, TEM, puh. 029 504 7009 tai etunimi.sukunimi(at)tem.fi