Uudelle Tesi-konsernille entistä vahvempi teollisuuspoliittinen tehtävä
Hallituksen tärkein tavoite on saada Suomi jälleen kasvun tielle. Valtion pääomasijoitusyhtiöiden, Suomen Teollisuussijoituksen, Business Finland Venture Capitalin, Oppiva Investin ja Ilmastorahaston, yhdistäminen on osa tätä työtä. Yhdistämisellä haetaan yritysten maksimaalista kasvua ja elinkeinopoliittista vaikuttavuutta sekä synergiaetuja. Valtion rajalliset resurssit halutaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
Lisäksi Teollisen yhteistyön rahaston eli Finnfundin asema kokonaisuudessa tullaan arvioimaan erikseen. Asiasta teetetään ulkopuolinen selvitys, jonka tulokset ovat käytettävissä vuoden vaihteessa.
Uusi Tesi-konserni tulee nähdä myös valtion teollisuuspolitiikan nyrkkinä, erityisesti silloin kun työvälineenä on oman pääoman ehtoinen markkinaehtoinen rahoitus. Samaan aikaan valmisteilla oleva teollisuuspoliittinen strategia on osaltaan uuden yhtiön toimintaa ohjaava asiakirja.
Tässä tilanteessa on perusteltua arvioida yhtiöiden nykyiset tehtävät, painopisteet ja instrumentit läpikotaisesti, ja peilata niitä hallituksen ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin elinkeinopoliittisen tai teollisuuspoliittisen vaikutuksen tehostamiseksi. Sanottuani tämän, en missään nimessä tarkoita sitä, että nykyiset toimijat olisivat toimineet tehottomasti, päinvastoin. Olemme vain aivan toisenlaisessa tilanteessa valtiotalouden näkökulmasta kuin aikaisemmin, ja myös yritysrahoitusmarkkina muuttuu jatkuvasti.
Samanaikaisesti yritysten rahoitusmarkkina on muuttunut radikaalisti vuoden sisällä – korkotason ja inflaation noustessa yksityinen rahoitus on riskipitoisimmissa hankkeissa kuivumassa kasaan ja varainkeruuympäristö kokonaisuutena on vaikeutunut. Viime viikkojen viestit talouden tilasta eivät paranna tunnelmaa. Valtiohallinnolta peräänkuulutetaan vastasyklisiä toimia tilanteen helpottamiseksi, mutta resurssit ovat hyvin rajalliset ja markkinatalous asettaa omat reunaehtonsa.
Olen vakuuttunut siitä, että Suomella on käsillä historiallinen tilaisuus hyötyä globaalista puhtaan siirtymän investointiaallosta. Haluan korostaa, että julkisen rahoituksen roolina ei ole ollut koskaan kilpailla yksityisen pääoman kanssa, vaan vauhdittaa kotimaisten yritysten ratkaisuja, esimerkiksi haastavassa skaalausvaiheessa.
Tästä syystä uudelle pääomasijoitusyhtiölle annetaan nykyistä vahvemmin talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Uusien teknologioiden, t&k-panosten ja innovaatioiden ja puhtaan siirtymän investointien sekä viennin vauhdittaminen ovat tämän kokonaisuuden ytimessä.
Markkinaehtoisuus säilyy pääsääntönä
Vaikka hankkeen valmistelu on vasta lähtösuoralla, katson, että uusi kokonaisuus tulee olemaan pääsääntöisesti markkinaehtoisesti toimiva julkinen pääomasijoitusyhtiö, jonka ohjaavana periaatteena ovat markkinakäytännöt ja liiketaloudellinen kannattavuus.
Toinen iso keskeinen periaate on se, että yhtiön toiminnassa on jatkossakin isossa roolissa pääomasijoitusmarkkinan puutteiden paikkaaminen ja ehkä myös suhdanteiden tasaaminen. Kun tietty osa markkinasta alkaa toimimaan riittävästi yksityisin varoin, yhtiö vetäytyy markkinasta.
Valtion tuella Suomeen on viime vuosina esimerkiksi syntynyt runsaasti uusia pääomasijoitusrahastoja mutta toisaalta suomalaisten rahastojen koko on kansainvälisessä katsannossa pieni. Uusi Tesi-konserni ei tule syrjäyttämään yksityistä sijoitustoimintaa, vaan yhtiön tehtävänä on jatkossakin täydentää markkinaa, ja vivuttaa yksityistä rahaa kriittisiin ja riskipitoisiin hankkeisiin. Yhtiön käytössä olevia rahoitusinstrumentteja tulee arvioida ja mahdollisesti kehittää tästä näkökulmasta.
Kolmas huomioni koskee yhtiöiden keskeistä tehtävää pääomasijoitusmarkkinan toimintaedellytysten parantajana. Tämä perustehtävä tulee olemaan jatkossakin yhtiön toiminnan ytimessä. Rahastosijoitustoiminnassa tulee analysoida markkinapuutteita sekä elinkeinopoliittista vaikuttavuutta Suomen talouteen.
Talouden näkökulmasta kriittiseksi nousee EU-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen. Hallituksen ohjelman tavoitteena on tuplata EU-rahan käyttö, joten tavoite asettaa paineita myös uudelle yhtiölle. Euroopan investointipankin projektirahoitus olisi mielestäni yksi tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Uskon, että erityisesti puhtaan siirtymän hankkeiden rahoitus on juuri sitä toimintaa, joka parhaiten täyttää EU-rahoituksen edellytykset.
Elinkeinoministeri Wille Rydman