Uudistu tai tuhoudu – talouskasvu edellyttää valintoja

Suomen talouden ja työllisyyden tilannekuva näyttää ristiriitaiselta. Talouskasvun on ennustettu pysähtyvän tai jopa kääntyvän negatiiviseksi tänä vuonna. Tuoreimmissa toteutumatiedoissa ei ilmiselvää käännettä alaspäin näy, mutta kasvun hidastumista kylläkin. Valtaisia investointihankkeita rummutetaan eri puolilla Suomea, mutta samaan aikaan tunnetut suuryritykset ovat tiedottaneet laajoista muutosneuvotteluista. Kokonaistilanne on hämmentävän epävarma.

Viime päivien uutiset ovat kertoneet suurten työllistäjien aloittaneen satoja, jopa tuhansia henkilöitä koskevat muutosneuvottelut. Muun muassa Valmet Automotive, K-ryhmä, Finnair, UPM ja Stora Enso varoittavat henkilöstöään edessä olevista laajoista järjestelyistä. Kyse ei välttämättä ole kaikkien neuvottelujen piiriin kuuluvien irtisanomisista tai lomautuksista, mutta kaikissa näissä yhtiöissä henkilöstö varmasti kokee suurta epävarmuutta omasta tilanteestaan juuri nyt.  

Tarvitsemme tuottavuuden kasvua

Kun taloudellisessa ympäristössä on tasannevaihe, yrityksillä on tilaisuus tehdä  parannuksia omiin tuotantoprosesseihinsa ja organisaatioihinsa. Tarkoituksena on parantaa yrityksen tuottavuutta pidemmällä tähtäimellä. Yritysten on reagoitava myös kuluttajien kysynnän muutoksiin. 

Muutokset aiheuttavat tietysti huolta yritysten työntekijöissä. Koko kansantalouden näkökulmasta tilanteessa voi kuitenkin nähdä myönteistäkin. Tuotantoprosessien tehokkuuden parantamisen tavoitteena on kasvattaa tuotantokykyä pienemmillä kustannuksilla. Tätä kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Juuri tätä Suomen talous tarvitsee, kun vertaamme kehitystä verrokkimaihimme. Se, mikä näyttäytyy mikrotasolla huolestuttavalta, saattaakin kohottaa hyvinvointiamme makrotalouden tasolla. 

Kilpailu hyödyttää kuluttajia

Suuret päivittäistavaraketjut varautuvat kiristyvään kilpailuun tehostamalla tuotantoprosessejaan. Kilpailutilanne herkistää korvia kuluttajien suuntaan. Suomen päivittäistavarakaupan ongelmana on ollut vahva keskittyminen, jonka kilpailun vähäisyys on mahdollistanut. Viime vuosina markkinoillemme on tullut uusia ulkomaisia toimijoita, jotka ovat lisänneet painetta Suomen markkinaan ja perinteisille toimijoille. 

Kilpailun kiristyessä rationalisointeja joudutaan tekemään kannattavuuden nimissä ja markkinaosuuksista taistelemisen vuoksi. Useimmiten tämä koituu kuluttajien hyödyksi alentuneiden hintojen, paremman palvelun ja laajempien tuotevalikoimien muodossa. 

Työvoimalle on kysyntää kireillä työmarkkinoilla

Muutosneuvotteluiden kautta työvoimaa vapautuu muihin, kasvu-uralla kiitäviin yrityksiin. Nykyisillä kireillä työmarkkinoilla kyse on työvoiman nollasummapelistä – yhden rekry on toiselta pois. Yritykset joutuvat kalastelemaan työntekijöitä toisilta työnantajilta. Tämä kannibalismi syö yritysten kannattavuutta, koska suorarekrytointi nostaa palkkoja. 

Jo ennen koronaa monet työnantajat eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea kärsivät työvoimapulasta. Pula osaavista tekijöistä on jo päässyt lohkaisemaan liikevaihtoa ja rajoittanut yritysten kasvua ja investointeja. Työvoiman siirtymät mahdollistavat tärkeiden investointien toteuttamisen ja uudistumisen.

Elinkeinorakenteemme on murroksessa

Muutosneuvotteluissakin on kaksi puolta. Se mikä yksilötasolla tuntuu maailmanlopulta, onkin kokonaistaloudellisesti katsottuna taloutta tervehdyttävää murrosta ja tuotantorakennetta uudistavaa luovaa tuhoa. Tämä murros edellyttää itse kultakin talouden toimijalta muutosvalmiutta. Kaikkein tärkein voimavara on motivaatio ja halu oppia uutta. Tarjolla on monia erilaisia koulutuspolkuja, tutkintoon johtavia tai lyhytkestoisia muuntokoulutuksia, joissa tähtäin toivottavasti asetetaan työllistymiseen työvoimapula-aloille.  

On helppo asettaa yleviä tavoitteita tuotantorakenteellemme ja -prosesseille, mutta voi olla vaikeaa hyväksyä niiden toteuttaminen käytännössä. Merkittävimmät tavoitteet ylikansallisestikin tällä vuosikymmenellä ovat vihreä siirtymä ja digitalisaation edistäminen. Miten nämä voisivat tapahtua ilman vanhasta luopumista ja joidenkin työtehtävien loppumista? Jos emme hyväksy tätä uudistumisen polkua, olemme taantuman tiellä varmuudella.  

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen