Uusi yhteistoimintalaki voimaan vuoden 2022 alusta
Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.
”On hienoa, että uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan. Uudistuksella lisäämme työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoillaan ja jatkuvalla vuoropuhelulla kehitämme yritysten toimintaa. Luottamuksen parantaminen työnantajan ja henkilöstön välillä hyödyttää molempia osapuolia”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2021. Uudistus tulee voimaan 1.1.2022.
Uusi yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
1. Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä
2. Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)
3. Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)
Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.
Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöä
Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä muun muassa
- yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta
- työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä
- henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita
- työhyvinvointia.
Työpaikat sopivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.
Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissa
Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsutaan muutosneuvotteluiksi.
Muutosneuvottelut säilyvät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuu. Lisäksi täsmennetään ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.
Henkilöstön hallintoedustus tarkentuu
Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi.
Säännökset hallintoedustuksesta vastaavat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyvät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulee olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001