Valon kajastusta taloudessa ja työmarkkinoilla
”Suomen talouskasvu on hiljalleen virkoamassa. Ensimmäiset hyvät uutiset työllisyydestä ovat enemmän kuin tervetulleet”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.
Tilastokeskuksen 25.11.2025 raportoima tilanne lokakuulta kertoo, että työllisten määrä kasvoi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 25 000 henkilöllä ja työllisyysaste kohosi 0,2 prosenttiyksikköä. Vielä aika vaatimattomasti, mutta erittäin lupaavasti, kun ottaa huomioon, että työvoimaosuus kasvoi 1,5 prosenttiyksiköllä 15–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Työvoimaosuudella tarkoitetaan työllisten ja työttömien osuutta työikäisestä väestöstä.
Työttömyydessä selkeä käänne näkyy vasta viiveellä. TE-palvelujen tilastot samoin kuin Tilastokeskuksen julkaisema työvoimatutkimus näyttävät työttömien työnhakijoiden määrän edelleen kasvavan. Toipuminen matalasuhdanteesta tapahtuukin usein juuri niin, että sekä työllisyys että työttömyys kasvavat aluksi molemmat, kun työvoiman määrä kasvaa nopeammin kuin uusien työpaikkojen määrä. Ensin nousu on tullut näkyviin tehdyissä työtunneissa. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, vaan se vastaa täysin odotuksia ja tavanomaista noususuhdanteen käynnistymiskulkua.
Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen jyrkässä kasvussa, muiden työttömien työnhakijoiden määrä ei ole enää viime kuukausina kasvanut. Se on myös selvä merkki talouden nousukäänteestä. Lisäksi lomautettujen määrä laskee hiljalleen, ja ulkomaalaisten työttömyys on pysynyt koko kuluvan vuoden ajan suhteellisen vakaana.
Kotitaloudet toipumassa inflaatiosta ja korkeista koroista
Talouden vajoaminen matalasuhdanteeseen alkoi inflaation kiihtymisestä ja korkojen noususta. Tämä ajoi rakennusalan ahtaalle, kun asuntojen kysyntä miltei lopahti. Asuntolainat olivat suomalaisille tyypillisesti vaihtuvakorkoisina iso kuluerä, kun yleinen hintataso nousu oli heikentänyt ostovoimaa. Kotitaloudet reagoivat tähän voimakkaasti kukkaron nyörejä kiristäen.
Nyt voisi odottaa yhtä nopeaa päinvastaista reaktiota kotimaisessa kysynnässä. Korkotaso on tippunut alle puoleen vuoden takaisesta, ja hintojen nousu on pysähtynyt. Säästöjäkin kotitalouksilla on karttunut reiluhkosti.
Investointien vedolla kasvuun
Uusia investointeja tehdään ja toimintaa laajennetaan erityisesti energiatuotantoon ja vihreään siirtymään, teknologiaan ja digitalisaatioon sekä teollisuuden uudistamiseen, puolustusteollisuutta ja jäänmurtajia unohtamatta. Lisäksi pk-yritykset investoivat kasvuun ja vientimarkkinoille. Suuryritykset puolestaan investoivat tki-toimintoihin ja kestävään tuotantoon.
Näkyvissä oleva investointien kasvu tarvitsee paljon osaavaa työvoimaa toteutuakseen, ja nyt sitä on tarjolla poikkeuksellisen paljon. Suurin osa työnhakijoista on ollut alle vuoden työttömänä.
Työvoimaa tarjolla
Talous voi siis lähteä näillä premisseillä hyvinkin vauhdikkaaseen kasvuun. Siihen on hyvät edellytykset, koska työvoimaa on vapaana paljon. Toivottavasti työnantajat näkevät tämän valtaisana potentiaalina, sillä työttömyys ei ole merkki osaamattomuudesta tai laiskuudesta. Työttömäksi joutuminen matalasuhdanteessa viestii enemmän työnantajan tilanteesta kuin lähtöpassit saaneiden kyvyistä. Lisäksi liian usein ennakkoluulot estävät monien kykyjen pääsyn osaamistaan vastaaviin tehtäviin.
Tyypillisesti nuorimmat, vanhimmat, ulkomaalaistaustaiset, osatyökykyiset ja työttömät kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla – ja usein täysin perusteetta. Suomalaisilla on kansainvälisten vertailevien tutkimusten mukaan maailman parhaimmat lukemis- ja numerotaidot sekä kyvyt ratkaista ongelmia. Kyselytutkimukset myös osoittavat, että suomalaisilla on intoa oppia uutta, sillä lähes puolet työvoimasta olisi valmis vaihtamaan jopa ammattia ja alaa. Ja alanvaihtointoisten osuus on jopa suurempi vanhemmissa työvoimaikäluokissa, mikä on selkeä argumentti ikäsyrjintää vastaan.
Marraskuun pimeinä päivinä ei kannata vaipua synkkyyteen, vaan uskoa osaamiseemme ja kasvun virkoamiseen.
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen