Valtio ja maakunnat keskustelevat toimista alueiden kehityksen vahvistamiseksi
Valtion ja maakuntien liittojen välillä käydään aluekehittämiskeskustelut 1.–17.2.2022. Keskustelut vahvistavat valtion ja maakuntien vuorovaikutusta ja yhteistyötä aluekehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelujen pohjalta tehdään valtion ja maakuntien väliset yhteistyöasiakirjat, joissa sovittuihin toimenpidekokonaisuuksiin valtioneuvosto myöntää maakuntien liitoille yhteensä 16 miljoonaa euroa kansallista aluekehittämisen määrärahaa.
Helmikuun aikana käytävissä keskusteluissa pureudutaan alueiden ja valtioneuvoston tilanne- ja kehityskuvatyön sekä yhteisen valmistelun perusteella tunnistettuihin ajankohtaisiin ja kunkin maakunnan kehityksen kannalta merkittäviin teemoihin.
Keskusteluihin osallistuu valtion puolelta työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön edustajia sekä aluehallinnosta ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajia. Maakuntien osalta keskusteluissa on mukana maakuntien liittojen lisäksi edustajia tutkimus- ja koulutusorganisaatioista, keskuskaupungeista ja kehitysyhtiöistä. Alueiden elinkeinoelämää edustaa usein yrittäjäjärjestö. Kokoonpanot vaihtelevat alueen ja keskusteltavien teemojen mukaan.
Osaavan työvoiman saatavuus ja alueellinen liikkuvuus esillä kaikissa keskusteluissa
Keskusteluja käydään valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, tuoreiden maakuntaohjelmien sekä aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvan pohjalta.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän johtaman alueiden uudistumisen neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti kaikkien maakuntien kanssa keskustellaan osaavan työvoiman saatavuudesta ja alueellisesta liikkuvuudesta. Pula osaavasta työvoimasta koettelee useita aloja ja käytännössä kaikkia alueita. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä kansallisia että alueellisia toimia ja sujuvaa yhteistyötä eri tahojen kesken.
”Keskusteluissa perataan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita sekä niitä toimenpiteitä, joista hallitus on jo päättänyt ja joilla tähdätään parempaan töiden ja tekijöiden kohtaantoon ja työvoiman saatavuuteen. Keskustelujen johtopäätöksiä tullaan hyödyntämään ministeriössä politiikkatoimien jatkotyössä kuten toimialakohtaisten työvoimatiekarttojen valmistelussa”, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen toteaa.
Muita keskustelujen poikkihallinnollisia teemoja ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vihreä siirtymä, bio- ja kiertotalous, tki-toiminnan vauhdittaminen sekä hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäisy.
Aluekehittämiskeskusteluissa ei tehdä sitovia päätöksiä, vaan keskeisenä tavoitteena on luoda yhteistä tilannekuvaa alueen kehityksestä ja löytää keinoja, joilla pöydällä olevia asioita eri osapuolien on mahdollista edistää. Toteutumista seurataan yhdessä maakuntien kanssa ja seurannasta vastaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta.
Aluekehittämiskeskustelut ovat osa uutta aluekehittämislainsäädäntöä
Aluekehittämisen keskustelut toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa lakisääteisensä menettelynä. Keskustelujen yhteydessä kokeillaan valtion ja maakuntien sopimuksellisen yhteistyön toimintamallia. Jatkossa keskusteluja on tarkoitus järjestää säännöllisesti.
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Mikko Härkönen, TEM, p. 0295 047 889
erityisasiantuntija Petra Stenfors, TEM, p. 0295 047 282