Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kantansa pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä EU:n markkinoilla

Euroopan komissio ehdotti syyskuussa 2022 sääntelyä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä. Valtioneuvosto kannattaa esityksen tavoitetta, mutta tiettyihin kohtiin tulee kiinnittää huomiota neuvotteluissa.

Komission ehdotus on ensimmäinen EU-tason asetukseksi kieltää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla. Asetusta sovellettaisiin kaikkiin talouden toimijoihin niiden koosta ja toimintamuodoista riippumatta. Kielto kohdistuisi sekä EU:ssa valmistettuihin tuotteisiin että tuontituotteisiin, jotka on kokonaan tai osittain pakkotyöllä valmistettu.

Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee pakkotyön työksi, jota vaaditaan henkilöltä rangaistuksella uhaten ja johon henkilö ei ole vapaaehtoisesti suostunut. ILO on arvioinut noin 27,6 miljoonan ihmisen olevan pakkotyössä monilla tuotannonaloilla ympäri maailmaa.

”Pakkotyö on vakava globaali ongelma, jota kaikkien talouden toimijoiden tulee pyrkiä estämään. On tärkeää, että asiaan puututaan EU-tasolla. Kannatamme pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämistä EU:n markkinoilla”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Viranomainen pyytäisi yritykseltä selvitystä pakkotyön ehkäisemisestä

Komissio ehdottaa, että erikseen asetettavien kansallisten vastuuviranomaisten tulisi jäsenmaissa seurata riskipohjaisesti, että yritykset noudattavat kieltoa. Vastuuviranomainen käyttäisi seurannassa esimerkiksi ilmoituksena, tietokannoista tai viranomaisilta saatuja ja pyydettyjä tietoja. 

Näiden tietojen pohjalta vastuuviranomainen voisi pyytää yritykseltä selvitystä, miten se on pyrkinyt ehkäisemään ja pysäyttämään arvion kohteena olevaan tuotteeseen liittyvää pakkotyötä. Jos viranomainen arvioi, ettei yrityksen antama tieto ole riittävää ja tuotteisiin liittyy pakkotyön riski, viranomainen voisi aloittaa tutkimuksen pakkotyöriskien tarkemmaksi selvittämiseksi.

Jos viranomainen toteaisi tutkimuksen perusteella yrityksen rikkoneen asetusta, tuotteille pitäisi asettaa markkinoilleasettamiskielto. Yrityksen tulisi myös vetää tuotteet takaisin markkinoilta ja hävittää ne. 

Todistustaakka asetuksen rikkomisesta olisi viranomaisella, ja päätöksiin sisältyisi valitusoikeus. Jäsenvaltioiden on myös säädettävä tehokkaista ja oikeasuhtaisista seuraamuksista yrityksille, jotka eivät noudata päätöstä.

Valtioneuvosto kannattaa tavoitetta 

Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen tavoitetta kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattaminen myyntiin EU:n markkinoilla tai vienti EU:n markkinoilta. Pakkotyön aiheuttamat ongelmat ovat merkittäviä ja niihin tulee puuttua EU-tasolla.

Sääntelyn suhteellisuudesta on huolehdittava pienten ja keskisuurten yritysten osalta, kuitenkaan vaarantamatta esityksen tavoitetta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä muun muassa sitä, että komissio ohjeistaa yrityksiä ja muita toimijoita.

Valtioneuvosto pitää tuotteiden hävittämistä ongelmallisena etenkin kestävyysnäkökulmasta. Sille tulisi etsiä neuvotteluissa vaihtoehtoja. 

Suomen kannasta päättää eduskunta

Valtioneuvoston U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä ja vaikutuksista sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Eduskunta muodostaa sen pohjalta Suomen kannan komission ehdotukseen.

Asetusehdotuksen käsittely on alkamassa EU:n neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Kun molemmat ovat muodostaneet kantansa, ne aloittavat kolmikantaneuvottelut komission kanssa. Neuvotteluissa sovitaan alustavasti asetuksen tekstistä, jonka nämä kolme toimielintä vielä hyväksyvät työjärjestyksensä mukaisesti.

Lisätiedot: 
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 0295 047 353
erityisasiantuntija Laura Pätsi, TEM, p. 050 5921220
johtava asiantuntija Nadine Hellberg-Lindqvist, TEM, p. 050 358 8493