Tietopohja työvoiman maahanmuuton viranomaisyhteistyön kehittämiseksi vahvistuu
Työvoiman maahanmuuttoa on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Kehitystyön vahvistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, miten viranomaisrakenteita ja -yhteistyötä voitaisiin vielä parantaa, jotta asiakkaalle luodaan onnistunut maahanmuuttokokemus lähtömaasta Suomeen asettautumiseen saakka. Lisätietoa kehityshankkeisiin antaa myös Valtiontalouden tarkastusviraston tuore työvoiman maahanmuuttoon keskittyvä tarkastuskertomus.
Kansainvälisten osaajien merkitys Suomen kasvulle ja hyvinvoinnille on suuri. Hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto ja kolminkertaistaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisessä osaajakilpailussa pärjäämiseksi käynnissä on poikkihallinnollinen Talent Boost -ohjelma, jonka tarkoitus on vahvistaa Suomen veto- ja pitovoimaa sekä helpottaa kansainvälistä rekrytointia.
Ohjelman myötä on luotu pysyvät valtion rakenteet (Work in Finland) tukemaan osaajien houkuttelua ja rekrytointia. Esimerkkejä tuoreista toimista ovat yhden luukun neuvontapalvelu työnantajille, kahden viikon pikakaista oleskeluluvan myöntämiseksi erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä nykyaikainen verkkoalusta, joka kokoaa yhteen osaajille tärkeitä palveluita. Tuleva työnantajan sertifiointimenettely nopeuttaa edelleen lupakäsittelyä. Nämä ovat olennaisia, jotta Suomi voi tavoitella maailman parasta maahanmuuttokokemusta.
”Hyviä tuloksia nähdään jo nyt, kun myönnettyjen työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien määrät kasvavat samalla kun hakemusten käsittely sujuu yhä nopeammin. Samalla on tärkeää huolehtia päätösten korkeasta laadusta”, toteaa maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
VTV:n tarkastuskertomus ja erillinen selvitys tukevat tulevaa työtä
Valtiontalouden tarkastusviraston 19.12.2022 antama tuloksellisuustarkastuskertomus keskittyy myös työperusteiseen maahanmuuttoon, erityisenä painopisteenä suuresta osaajapulasta kärsivä sosiaali- ja terveysala. Työperusteinen maahanmuutto – Maahanmuuttohallinnon tehokkuus, asiakaslähtöisyys sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointi sosiaali- ja terveysalalle -kertomus tarjoaa tärkeitä suuntaviivoja ministeriön jatkotyöhön ja tukee samalla jo tehtyjä valintoja.
VTV toteaa, että työvoiman maahanmuuttoon liittyvää tietopohjaa ja ennakointia on edelleen vahvistettava. Lupaprosesseista on tehtävä nopeat kaikille työntekijöille ja heidän perheilleen. Kertomus korostaa tarvetta tehdä sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jotta palvelupolut saadaan sujuvaksi.
Sote-alan tärkein erityiskysymys on VTV:n mukaan Suomessa vaadittava pätevöityminen ennen kuin tulija pääsee omaa osaamistaan vastaavaan työhön sekä kielitaitovaatimukset. Lisäksi perheenyhdistämisen tulorajat ovat usein liian korkeat. Näihin haasteisiin pureudutaan sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa työryhmässä, joka esittelee alkuvuodesta tiekartan alan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi.
Erillinen selvitys hallituksen johtoviisikon toimeksiannosta
Työ- ja elinkeinoministeriö teettää hallituksen johtoviisikon toimeksiannosta vielä tämän hallituskauden aikana VTV:n havaintoja hyödyntävän erillisen selvityksen siitä, millaiset viranomaisrakenteet ja eri hallinnonalojen toimijoiden yhteistyö parhaiten tukevat työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton onnistunutta lisäämistä.
”Toimivat viranomaisrakenteet ja yhteistyö ovat välttämätön perusta, jolle kansainvälisten osaajien onnistunut maahanmuuttokokemus lähtömaasta aina Suomeen asettautumiseen saakka rakennetaan. Työtä päästään tulevalla hallituskaudella jatkamaan laadukkaan analyysin pohjalta”, kertoo Sonja Hämäläinen.
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Katri Niskanen, p. 0295 047 373, [email protected]