Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Ydinvoiman tulevaisuus ja lain kokonaisuudistus seminaarin pohdittavana

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 28.1.2022 13.48
Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 28.1.2022 ydinturvallisuusseminaarin ydinenergialain uudistamisesta. Asiantuntijat ja sidosryhmät oli haastettu ajatustenvaihtoon lainsäädännön uudistustarpeista muuttuvassa maailmassa. Etäyhteyksillä pidetyssä tilaisuudessa oli parhaimmillaan yli 170 osallistujaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt ydinenergialain kokonaisuudistukseen tähtäävän säädösvalmistelun. Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto ja muu ydinenergian käyttö on jatkossakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. 

Seminaarin puheenjohtaja teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo muistutti ydinvoiman ajankohtaisuudesta myös käytännön tasolla: ”Ydinenergia-alalla tapahtuu Suomessa nyt paljon. TVO:n Olkiluoto 3 laitosyksikkö nostaa jo lähipäivinä päästöttömän sähköntuotannon ja kotimaisuuden astetta merkittävästi. Isoin muutos on kuitenkin ydinjätehuollon eteneminen Posivan Onkalon käyttölupavaiheeseen. Nämä tapahtumat muuttavat kuvaa ydinenergian käytöstä merkittävästi”.

Seminaari avattiin viidellä alustuksella, joissa vastattiin kysymykseen: ”Maailma muuttuu – miten ydinenergialainsäädännöllä tulisi vastata muutokseen?” Omat vastauksensa esittivät kansanedustaja Atte Harjanne, professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta, pääjohtaja Petteri Tiippana STUK:sta, johtaja Peter Tuominen Fortumista ja lakiasiain johtaja Ulla-Maija Moisio TVO:sta.

Kansanedustaja Atte Harjanne muistutti siitä, että Ilmastonmuutoksen ja luontokadon selättäminen, kiertotalouteen siirtyminen ja inhimillisen kehityksen turvaaminen vaativat globaalisti valtavasti uutta päästötöntä energiaa, ja sen rakentamisella on kiire.

”Uutta päästötöntä energiaa tarvitaan Suomessakin paljon. Ajantasaisempi ydinenergialainsäädäntö avittaisi tässä haasteessa ja loisi samalla edellytyksiä uudelle vientiteollisuudelle”, Harjanne arvioi.

”Politiikalla voi tehdä mahdollisesta mahdotonta, muttei mahdottomasta mahdollista. Ennen pitkää fysiikan realiteetit jyräävät politiikan realiteetit. Ydinvoimaa on usein pidetty poliittisesti herkkänä tai haastavana aiheena, mutta tätä mystiikkaa pitäisi purkaa ja tehdä lainsäädäntöä globaalien haasteiden reunaehdoista lähtien” tiivisti Harjanne.

Ylijohtaja Petri Tiippana muistutti STUK:n roolista. ”Säteilyturvallisuuskeskuksen tavoite ei ole pelkästään turvallisuuden ylläpitäminen tai varmistaminen vaan turvallisuuden parantaminen. Tämä ei välttämättä tarkoita turvallisuusvaatimuksien tiukentamista vaan viranomaistoiminnan ja alan turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Laki- ja säännöstöuudistuksen on tuettava tätä”.

Professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta kertoi ydinvoiman tarpeesta ja roolista sähköntuotannon lisäksi myös muissa energiamuodoissa. ”Ydinenergiaa tarvitaan ehdottomasti osana tehokasta globaalia ilmastonmuutoksen hillintää. Lämpötilan rajaaminen alle kahden asteen vaatii kaikkien vähäpäästöisten teknologioiden täysimääräistä hyödyntämistä. Maailma etenee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä aivan liian hitaasti. Ydinenergiaa tarvittaisiin sähköntuotannon lisäksi myös esimerkiksi kaukolämmön, teollisuushöyryn ja tulevaisuudessa myös vedyn tuotantoon.

Fortumin Peter Tuominen korosti puheenvuorossaan lainsäädäntöuudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi turvallisuuden varmistamisen, edellytysten luominen  onnistuneelle luvitukselle ja ydinvoiman kilpailukyvyn huomioon ottamisen. Tämän lisäksi alalla tarvitaan hänen  mukaan kulttuurimuutos.

TVO:n lakiasiainjohtaja Ulla-Maija Moisio muistutti siitä, että ydinvoiman hyväksyttävyys Suomessa on ainutlaatuisen hyvä. ”Ensimmäistä kertaa sadan vuoden historiassa ydinenergialla on myös laaja nuorten tuki. Tämä luo hyvät edellytykset ydinenergian käytölle ja lain kokonaisuudistukselle. Mutta säännöstöä uudistettaessa pitää huomioida, että ydinvoimatuotanto on mahdollista vain, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Ydinenergialain uudistuksessa tarvitsemme meidän kaikkien osaamista ja sitoutumista hankkeen läpiviemiseen. 

Seminaarin paneelikeskustelussa käytiin monipuolinen ja hyvähenkinen keskustelu ydinenergialain kokonaisuudistuksen tarpeesta. Keskustelussa todettiin, että lakiuudistuksen tarve on ilmeinen.

Paneeliin osallistuivat kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen, LUT:n professori Juhani Hyvärinen, toimitusjohtaja Timo Okkonen Reqris Oy:stä, johtaja Kirsi Alm-Lytz, STUK:sta ja johtaja Petra Lundström Fortumista.

Paneelin vetäjänä toiminut alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tiivisti paneelin annin siten, että hyvässä keskustelussa tuli selväksi, että lainsäädännön uudistamista edistetään parhaiten yhteistyössä, käsiteltäviä kysymyksiä on selkeytettävä ja yksinkertaistettava ja keskustelu on oltava mahdollistavaa.

Tilaisuuden päätössanoissa ylijohtaja Riku Huttunen tiivisti lakiuudistuksen lähtökohdat ja päämäärät. ”Ydinenergian käytössä turvallisuus ja vastuullisuus ovat aina etusijalla. Toimijoiden kannalta sääntelyn tulee olla myös selkeätä, johdonmukaista ja olennaiseen keskittyvää”.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo, TEM, p. 029 504 7035
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, p. 029 506 2078
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518
 

 
Sivun alkuun