Yhteenvetoraportti toimialojen vähähiilitiekartoista ilmestynyt

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut raportin, joka tiivistää viimeisen vuoden aikana tehtyjen toimialojen tiekarttojen päätulokset. Raporttiin sisältyy myös tiivistelmät julkaistuista tiekartoista, hankkeen keskeiset johtopäätökset, kuvaus työprosessista sekä arviot jatkotyöstä sekä siitä, miten tiekarttojen antia hyödynnetään Suomen ilmasto- ja energiatyössä kohti vähähiilisyyttä.

Tiekartat osoittavat, että hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla. Tiekarttojen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että investointiympäristö on suotuisa ja useat reunaehdot toteutuvat.

– Vaikka tiekartat on nyt julkaistu, on käytännön työ monin osin vasta alkamassa yrityksissä ja valtionhallinnossa. Onnistumisen ratkaisee lopulta se, kuinka hyvin tiekartoissa esille nousseet toimet muuttuvat konkreettisiksi investoinneiksi ja uusiksi toimintatavoiksi. Tässä on keskeistä toimi­alojen ja yritysten sitoutuneisuus, elinkeinoministeri Mika Lintilä muistuttaa.

– Samaan aikaan valtiovallan on luotava edellytykset mittaville investoinneille ja muille toimille. Käynnistymässä oleva uusiutuvan teollisuuden strategiatyö vastaa osaltaan juuri tähän haasteeseen, lupaa ministeri Lintilä.

Tiekarttatyöstä hyötyjä toimialoille, yrityksille sekä ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun

Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen valmistelu kirjattiin kesällä 2019 Rinteen ja myöhemmin myös Marinin hallitusohjelmaan. Tiekarttojen avulla haluttiin saada tarkempi käsitys hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035 siirtymiseksi tarvittavien toimenpiteiden mittakaavasta, kustannuksista ja edellytyksistä.

Yhteensä 13 toimialaa valmisteli oman tiekarttansa kesään 2020 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö toimi toimialojen tukena koordinoinen kokonaisuutta, tarjoten ohjeistusta sekä järjestäen erilaisia keskustelutilaisuuksia ja suosittuja teemaseminaareja.

Tiekartat tarjosivat uu­denlaista näkökulmaa ilmastohaasteeseen vastaamiseksi, tuottivat kasapäin uutta tietoa sekä sitouttivat toimialoja ja niiden jäsenyrityksiä entistä vahvemmin mukaan ilmastotyöhön.

Nyt julkaistu raportti sisältää tiivistelmät seuraavien toimialojen tiekartoista: energiateollisuus, kemianteollisuus, metsäteollisuus, teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, kaupan ala, liikenne- ja logistiikka, maatalous, matkailu- ja ravintola-ala, rakennusteollisuus, kiinteistöomistajat ja rakennuttajat, sahateollisuus, tekstiiliala ja bioenergia-ala.

Johtopäätöksiä tiekartoista – sähköistyminen, puhdas energia ja TKI-panostukset avainroolissa

Raportin mukaan tiekartat paljastavat mahdollisuudet merkittäviin kasvihuonekaasupääs­töjen vähennyksiin eri toimialoilla. Hallituksen 2035-tavoite on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla edellyttäen, että investointiympäristö on suotuisa ja useat reunaehdot toteutuvat.

2035-tavoite on niin kunnianhimoinen, että päästövähennyksiä tarvitaan jokaisella toimialalla. Yksittäisten investointien vaikutus päästökehitykseen on suuri, ja siksi päästövähennykset eivät usein tapahdu lineaarisesti vaan portaittain. Ja vaikka päästöjen suu­ruusluokka vaihtelee suuresti toimialasta toiseen, kaikkien panos on välttä­mätön ja arvokas.

Teollisuuden ja muun yhteiskunnan sähköistäminen mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän vähentämisen usealla toimialalla. Sähköistäminen voisi tiekarttojen mukaan tarkoittaa 100 % kasvua teollisuuden sähkönkulutuksessa ja yli 50 %:n kasvua Suomen sähkönkulutuksessa vuoteen 2050 mennessä. Vähäpäästöisen sähköntuotantokapasiteetin kasvattaminen ja siirtoverkon laajentaminen edellyttävät huomattavia investointeja.

Tiekarttojen toteutuminen edellyttää monien reunaehtojen toteutumista. Keskeistä on mahdollistava ja ennustettava toimintaympäristö, TKI-panos­tukset, osaajien saatavuus ja sujuva sääntely. Lisäksi toteutuminen edellyt­tää toimialojen vahvaa sitoutumista jatkotyöhön.

Hiilineutraaliustavoitteen vaatima energiamurros edellyttää lisää kohtuuhintai­sta ja toimitusvarmaa sähköä. Lisäksi sektori-integraatio, ener­giaverkkojen kehittäminen sekä hallinnollisten esteiden purkaminen ovat avainasemassa muutoksen vauhdittamisessa. Sektori-integraatio mahdollistaa päästöjen merkittävän vähenemisen yhteiskunnan sähköistymisen myötä.

TKI-panostusten kohdentaminen on vähähiilisyyden keskeisimpiä kysymyksiä, sillä se määrää tulevaisuuden kehityskulkuja. Teolli­suudessa investointisyklit ovat pitkiä ja lukkiutuminen hiilen käyttöön tulee estää. Tiekartoissa toistuvat teknologiset ratkaisut liittyvät vähäpäästöiseen energiantuotantoon, materiaali- ja energiatehokkuuteen, vaihtoehtoisiin käyttövoimiin (biopolttoaineet, vety, sähköistäminen), hukkalämmön hyödyntämiseen sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen tai varastointiin.

Nykyisten ja kehitteillä olevien tuotteiden kädenjälki eli myönteinen ilmas­tovaikutus on mittava. Puhtaat ratkaisut tarjoavat suuria mahdollisuuk­sia viennille ja uudelle liiketoiminnalle. Hiilineutraalit rat­kaisut voivat olla suomalaiselle teollisuudelle merkittäviä kilpailukykytekijöitä.

Tiekarttatyö jatkuu – tuloksilla käyttöä strategiatyössä ja jatkoaskeleita suunniteltaessa

Tiekartat toimivat suorana syötteenä hallituksen ilmasto- ja energi­astrategialle, jota valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, sekä monille muille valtion energia- ja ilmastopolitiikkaa sivuaville suunnitelmille. Lisäksi tiekartat tukevat esimerkiksi TKI-panosten suuntaamista ja kestävän elvy­tyksen valmistelua.

Useat toimialat suunnittelevat tai valmistelevat tiekarttatyölle jatkoaskeleita, joihin kuuluvat erilaiset syventävät tarkastelut ja keinot tulosten jalkauttamiseksi. Lisäksi suunnitteilla on muun muassa jäsenistölle tarjottavien työkalujen kehittäminen (esim. hiilikädenjäljen ja Scope 3-päästöjen laskuri) sekä järjestelmällisen sidosryh­mädialogin käynnistäminen. Usea ala kokee tulosten jalkauttamisen ja erityi­sesti pk-yritysten saavuttamisen haasteelliseksi, mikä korostaa jatkotyön tärkeyttä.

– Haluamme olla tukemassa jatkotyötä ja jalkauttamista. Jo tiekart­tojen valmistelu osoitti, kuinka vahvoja tuloksia saavutamme yhteis­työllä – olipa kyseessä sitten julkisen ja yksityisen sektorin välinen tai toimialojen keskinäinen yhteistyö. Samaa yhteistyötä – joka on kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen vahvaa ja jopa mallina muille – tarvitaan jatkossakin, ministeri painottaa.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 050 365 3412 (toimialojen tiekartat)
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, puh. 050 575 4118
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819 (ilmasto- ja energiastrategia)