Yhteisötalous voi luoda kestävää hyvinvointia niin Suomessa kuin koko Euroopassa
Euroopan komissio haluaa lisätä yhteisötalouden menestymisen mahdollisuuksia Euroopassa. Komission vaikuttimien taustalla ovat yhteisötaloudesta saatavat hyödyt niin talouden kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Komissio julkisti aloitteensa yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi 9.12.2021.
Olen seurannut tiiviisti komission valmistelua. Pidän erittäin tervetulleena, että yhteisötalous tunnustetaan merkittävänä talouden ja työllisyyden voimavarana Euroopassa. Yhteisötalouden toimijoiden mahdollisuudet onkin saatava täysimääräisesti käyttöön ratkottaessa aikamme sosiaalisia ja ekologisia ongelmia.
Yhteisötalouden mahdollisuudet vielä hyödyntämättä
Euroopassa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa, ja ne työllistävät 13,6 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhteisötalouteen lukeutuvia yhteiskunnallisia yrityksiä on noin 1 700. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa, ja niissä työskentelee yli 50 000 ihmistä.
Silti yhteisötaloudella on merkittäviä, toistaiseksi liian vähän hyödyntämättömiä mahdollisuuksia lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja työllistää ihmisiä.
Yhteisötalouden organisaatiot ovat yhteisöjä, jotka asettavat yhteiskunnalliset tai esimerkiksi ympäristöä koskevat tavoitteensa etusijalle. Ne myös sijoittavat suurimman osan tuloistaan edistämään tätä tavoitetta. Kun EU ja sen jäsenmaat alkavat nykyistä enemmän tukea näin toimivaa yhteisötaloutta, voidaan luoda uusia työpaikkoja. Samalla järjestöjen yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy koko EU:n alueella.
Yhteisötalouteen kuuluu monenlaisia yrityksiä, järjestöjä ja oikeushenkilöitä, kuten yhteiskunnallisia yrityksiä, osuuskuntia, yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä. Ne toimivat monilla talouden aloilla, kuten sosiaalipalveluissa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, kohtuuhintaisen ja uusiutuvan energian alalla, kiertotaloudessa, maataloudessa ja rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Toimijoita on myös kulttuurin, median ja virkistystoiminnan parissa.
Yhteisötalouden toimijat luovat hyvinvointia
Yhteisötalouden toimijat luovat ja säilyttävät laadukkaita työpaikkoja sekä edistävät sosiaalista osallisuutta sekä ihmisten osallisuutta työelämässä. Ne edistävät kestävää talouskehitystä ja kansalaisten aktiivista osallistumista. Moni yhteisötalouden toimija vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvointi paranee.
Esimerkiksi, kun Eurooppa alkaa toipua koronapandemiasta, yhteisötaloudella voi olla keskeinen rooli siinä, että toipuminen tapahtuu oikeudenmukaisesti ja osallistavasti. Samoin yhteisötalous voi edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista ja ihmisten elämää helpottavien digitaalisten ratkaisujen käyttöön ottoa. Näin yhteisötaloudella on kytkökset EU:n jo käynnistämiin isoihin ohjelmiin ja niiden kunnianhimoisiin tavoitteisiin.
Jotta yhteisötalouden mahdollisuudet voidaan täysimittaisesti hyödyntää, on tärkeää nostaa yhteisötalouden näkyvyyttä ja lisätä sen tunnettuutta. Lisäksi, pitää luoda edellytykset sille, että toimintaympäristö tukee yhteisötalouden toimijoita. Toimintaympäristöön vaikutetaan muun muassa verotuksella sekä päätöksillä, jotka koskevat esim. julkisia hankintoja tai valtiontukia. Aloittavien yritysten käynnistämiseen sekä toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen tarvitaan tukea. Tätä kaikkea komissio ajaa yhteisötalouden toimintasuunnitelmassaan.
Toimintasuunnitelma on erinomainen selkänoja Suomen tavoitteille
Olemme Suomessa ajan hermolla. Hallitus hyväksyi viime keväänä yhteiskunnallisten yritysten strategian. Sen mukaisesti lokakuussa 2021 perustettiin Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO palvelemaan yhteiskunnallisia yrityksiä ja siitä kiinnostuneita koko Suomessa. Osaamiskeskuksen toiminta perustuu kuuden osaavan yhteisön ja yrityksen verkostomaiseen toimintaan ja vankkaan asiantuntemukseen.
Osaamiskeskus tukee yhteiskunnallisia yrityksiä yritysmuodosta tai toimialasta riippumatta. Idea on tukea ja lisätä niin liiketoimintamallin valmiuksia, tunnettavuutta, resursointia kuin osaamista. Ensimmäisten toimintakuukausien aikana osaamiskeskus on keskittynyt rakentamaan valtakunnallisia neuvonta- ja ohjauspalveluja eri teemoista.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt osaamiskeskukselle valtionavustusta vuosille 2021-2023. Jatkossa osaamiskeskuksen toimintaa on tarkoitus rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ohjelmakauden 2021-2027 varoista.
Tuija Oivo
Työmarkkinaneuvos
Työ- ja elinkeinoministeriö