Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Hallituksen esitys
Yksilölliset palvelut tukevat työnhakua pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa

Työ- ja elinkeinoministeriö
7.10.2021 13.43
Tiedote
Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa yhdistyvät yksilöllinen palvelutarpeen arviointi, tiivis työnhaun tuki ja muut palvelut sekä omatoiminen työnhaku.

Työtön työnhakija saisi uudistuksen myötä työnhakuunsa tukea nykyistä nopeammin ja tiiviimmin. Hallitus antoi pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista lakiesityksen eduskunnalle 7.10.2021. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa 2022.

”Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja. Yksilöllinen ja tehokas palvelu lyhentää tutkitusti työttömyysjaksoja. Tähän asti Suomi on laahannut muita Pohjoismaita perässä työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa, mutta tähän tulee nyt korjausliike”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.

Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.

Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.

Tukea työnhakuun nopeasti ja tiiviisti

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuisi jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakija saisi tukea työnhakuunsa nykyistä tiiviimmin. Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan kahden viikon välein.

Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä olisi puutteita, hänen pääsynsä palveluihin nopeutuisi. 

Jos edellytykset työllistyä olisivat kunnossa, työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut tai alueella on vain vähän avoimia työpaikkoja.

Modernia työnhakua, ei hakemustehtailua

Työnhakijan olisi siis jatkossakin haettava työtä työttömyysetuuden saamiseksi, mutta mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuun kasvaisivat. Työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Asiantuntija kuitenkin tukisi työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.

Työnhauksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.

Kohtuulliset seuraamukset työnhaun laiminlyönnistä

Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Jos työtön ei hae hänelle tarjottua työpaikkaa, se johtaa nykyisin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin. Seuraamukset on koettu kohtuuttomiksi.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372
hallitusneuvos Timo Meling, TEM, p. 0295 049 084 (työttömyysturva)
erityisasiantuntija Ahti Avikainen, TEM, p. 0295 047 980 (TE-palvelut)

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa alkuhaastattelu järjestettäisiin viiden arkipäivän kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Tämän jälkeen työnhakukeskustelu järjestettäisiin kahden viikon välein työnhaun alkuvaiheessa.

Kuvassa kerrotaan palvelusta työnhaun kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Työnhakukeskustelu järjestetään tällöin kahden viikon välein. Nykyisin työnhakijan haastattelu pidetään kolmen kuukauden välein.

Kuvassa kerrotaan palvelusta, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Tällöin toistuu tiivis palvelujakso kuukauden ajan eli työnhakukeskusteluja on kahden viikon välein. Nykyisin työnhakijan haastattelu pidetään kolmen kuukauden välein.

 
Sivun alkuun