Alustavat asuntopoliittisen ohjelman linjat esillä

Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmisteleva työryhmä pohtii, miten turvata hyvä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille Suomessa. Kehittämisohjelma vastaa tilanteeseen, jossa asuntomarkkina on jakautumassa väestöltään väheneviin alueisiin ja toisaalta kasvukeskuksiin, joilla asuntojen hinnat nousevat. Myös kasvukeskusten sisäistä eriytymistä on ehkäistävä.

Työryhmä esitteli alustavia linjausehdotuksiaan sidosryhmille 9.10. Palautteen perusteella ryhmä jatkaa linjausten ja toimenpide-ehdotusten valmistelua. Tehtävänä on valmistella kokonaisvaltainen asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2021–2028. Asuntopoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle vielä syysistuntokaudella 2020.

Asuntopoliittinen työryhmä on laatinut tavoitteet, joita asuntopolitiikassa ja asuntomarkkinoilla tulisi edistää. Työryhmän laatimien asuntopoliittisten tavoitteiden mukaan jokaisella tulisi olla oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen, ja asuntotarjonnan tulisi vastata eri väestöryhmien erilaisiin tarpeisiin.

Asuntopolitiikassa tulisi tavoitella työmarkkinoiden toimivuutta ja alueiden elinvoimaisuutta. Tavoitteena tulisi myös olla asuntojen vakaa hintakehitys ja asuntomarkkinoiden riskeihin vastaaminen. Koska asuminen tuottaa merkittävän osan kotitalouksien ilmastopäästöistä, tulee asuntopolitiikassakin hillitä rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöjä.    

Asuntopolitiikkaa linjaavissa periaatteissa työryhmä nostaa esiin muun muassa asuntopolitiikassa tehtyjen päätösten vaikutuksen muihin politiikkasektoreihin.

Työryhmä esittelemät toimenpide-ehdotukset on jaettu kolmeen teemaan. Ensinnäkin työryhmä on etsinyt keinoja siihen, miten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen tulisi ottaa huomioon asuntopolitiikassa niin väestöltään vähenevillä alueilla kuin kasvukeskuksissa. Keskusteluissa on ollut esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ja, miten niitä voitaisiin kehittää. Lisäksi esillä on ollut asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten takausmallin kehittäminen niin, että se vastaisi paremmin taloyhtiöiden kasvaviin korjaustarpeisiin väestöltään vähenevillä alueilla.

Toinen teema liittyy valtion rooliin asuntorakentamisen rahoittajana sekä valtion tarpeisiin ja mahdollisuuksiin tukea omistusasumista. Työryhmä on pohtinut muun muassa valtion asuntorahaston (VAR) roolia ja sen uusia tulonlähteitä.

Kolmanneksi työryhmä on hahmotellut erityisesti kotitalouksien näkökulmasta keinoja edistää erilaisia asumismuotoja. Työryhmä on valmistellut linjauksia asunto-osuuskuntaa koskevan lainsäädännön käynnistämiseksi. Lisäksi työryhmä on keskustellut valtion roolin lisäämisestä asuntosuunnittelussa ja ASP-lainojen kehittämisestä.

Työryhmä teetti työnsä tueksi kaksi selvitystä, jotka valmistuvat syksyn 2020 aikana. Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus selvittää asuntokannan arvokehityksestä väestöltään vähenevillä seuduilla. Turun yliopisto puolestaan tekee asumisen kansainvälistä vertailua.

Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander.  Työryhmälle on asetettu seurantaryhmä, jossa on edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Seurantaryhmän puheenjohtajana on ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja Hannele Pokka, [email protected]
hallitussihteeri Liisa Meritähti, p. 0295 250 376, [email protected]