Arktiset aiheet esillä YK:n valtamerikonferenssin Suomen puheenvuoroissa ja oheistapahtumissa

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus sekä Jäämeren tila on ollut esillä YK:n valtamerikonferenssissa. Koska Jäämeri toimii maapallon kylmäkaappina, koko planeettamme ilmaston jäähdyttäjänä, sen sulamisella ja lämpenemisellä on laajoja vaikutuksia myös arktisen alueen ulkopuolella. Arktisen muutosten on havaittu vaikuttavan ilmasto-olosuhteisiin ja merivirtoihin muualla maapallolla. Arktisten jäätiköiden sulaminen lisää entisestään merenpinnan nousua.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös muutoksia arktisiin ekosysteemeihin ja lajistoon. Arktisen neuvoston tuore arktisen meriympäristön biodiversiteetin tilaa käsittelevä raportti kertoo, että merijäätä lisääntymiseen, lepäämiseen tai ravinnonhankkimiseen tarvitsevien lajien levinneisyysalueet tulevat kutistumaan, kun merijää vetäytyy aikaisemmin ja sulan veden kausi on pidempi.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka totesi YK:n valtamerikonferenssin Suomen puheenvuorossa, että arktisten merialueiden suojelemiseksi pitää tehdä enemmän. Arktisella alueella nopeasti etenevä ilmastonmuutos sekä muut ihmisen aiheuttamat muutostekijät, kuten merten happamoituminen, roskaantuminen ja kasvavan taloudellisen toiminnan aiheuttamat paineet heikentävät arktisten merialueiden kestokykyä, resilienssiä. Tähän mennessä saavutettu arktisten merialueiden 5 prosentin suojelutaso ei ole riittävä, sillä se ei täytä kansainvälisiä kestävän kehityksen ja YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaisia merten suojelutavoitteita.

Oheistapahtumissa käsitellään ilmastonmuutosta ja merialueiden kestävyyttä

Suomi on mukana järjestämässä myös kahta valtamerikonferenssin oheistapahtumaa, jotka koskevat arktisia alueita. Ilmastonmuutosta ja meteorologiaa käsittelevä arktinen sivutapahtuma ”The Arctic drives a new era in climate and weather science” pidettiin tiistaina 6.6. Sen pääjärjestäjänä toimi Maailman ilmatieteen järjestö, WMO. Tilaisuuden tavoitteena oli vahvistaa tieteellisiä havaintoja, tutkimusta ja teknologian siirtoa, jotta arktisen alueen muutoksia voidaan ymmärtää paremmin. Tämä tieto edesauttaa arktisen alueen toimintojen hallintaa sekä herkkien ekosysteemien ja luonnonvarojen suojelua. Tilaisuuden avauspuhujana toimi WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas, ja Suomesta puheenvuoron pitivät Suomen YK-edustuston suurlähettiläs Kai Sauer sekä Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Perjantaina 9.6. järjestetään arktisten merialueiden kestävyyttä käsittelevä oheistapahtuma ”Arctic Ocean Resilience: Can critical tipping points still be avoided?” Tapahtumassa käsitellään arktisen merialueen kestävyyteen vaikuttavia paineita kuten ilmastonmuutosta, happamoitumista ja taloudellista toimintaa sekä ratkaisukeinoja kestävyyden vahvistamiseksi. Suomen puheenvuoron tilaisuudessa esittää Suomen YK-edustuston suurlähettiläs Jouni Laaksonen. Oheistapahtuman paneelissa esiintyy myös Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Suomi mukaan arktisten merialueiden suojelua koskevaan sitoumukseen

Suomi, Ruotsi ja Kanada ovat tehneet YK:n valtamerikonferenssissa vapaaehtoisen sitoumuksen arktisten merialueiden suojelun tietopohjan vahvistamisesta. Tietopohjan vahvistaminen edesauttaa arktisten merialueiden suojelualueverkoston kehittämistä sekä vahvistaa arktisten merellisten ekosysteemien ja kulttuuriarvojen kestävyyttä nopeasti muuttuvassa arktisessa ympäristössä. Sitoumus pohjautuu Arktisen neuvoston mertensuojelutyöryhmässä tehtävään pitkäjänteiseen arktisten merialueiden suojelua ja kestävää käyttöä koskevaan työhön.

Arktinen neuvosto on hyväksynyt puiteohjelman arktisen merensuojelualueverkoston kehittämiseksi. Puiteohjelman tavoitteiden tukemiseksi Arktinen neuvosto järjestää Suomen puheenjohtajuuskaudella työpajoja, joissa vahvistetaan tietopohjaa Jäämeren suojelualueiden verkoston kehittämiseksi ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen vaikutus. Myös perinne- ja paikallistieto on osa työpajojen tietopohjaa. Sitoumuksen mukainen työpaja järjestetään Helsingissä syyskuussa 2017 ja seuraava on tarkoitus järjestää vuoden 2018 aikana.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030) sisältyy muun muassa tavoite suojella 10 % merten pinta-alasta. Tällä hetkellä Jäämerestä on suojeltuna alle 5 % ja niin sanotulla aavan meren alueella suojelualueita ei ole lainkaan. YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) alaisuudessa keskustellaan parhaillaan sopimuksesta, joka koskisi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden suojelua ja kestävää käyttöä. Keskusteluissa käsitellään myös menettelyjä, joilla näille ns. aavan meren alueille voitaisiin perustaa suojelualueita.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Henna Haapala, p. +358 295 250 070, [email protected] (paikalla New Yorkissa, huomaa aikaero -7 tuntia)