Hyppää sisältöön

Ministeri Mikkonen: Kello tikittää, joten ilmastotoimien tahtia on kiristettävä nopeasti
Glasgow’n ilmastokokous toi uusia välineitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 13.11.2021 22.22
Tiedote

Myöhään lauantaina päättynyt Glasgow’n ilmastokokous onnistui vahvistamaan sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, mutta joissain keskeisissä kysymyksissä ratkaisuja lykättiin tuleville vuosille.

Maita kehotetaan päivittämään päästövähennystavoitteensa ja pitkän tähtäimen vähähiilisyyssuunnitelmansa jo ensi vuoden aikana. Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain.

”Päätös pitää 1,5 asteen tavoitteen yhä saavutettavissa. Kello tikittää, ja lähivuodet ovat kriittisiä. Siksi tarvitsemme jatkuvaa painetta ilmastotoimien parantamiseen nimenomaan 2020-luvulla, ja nyt päätetty vuosittainen tarkastelu tuo tätä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Kokouksessa saatiin yli viiden vuoden työn jälkeen valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä Mikkosen mukaan osoittaa, että maailman maat pystyvät yhteistyössä löytämään ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen.

Markkinamekanismien sääntoihin jäi parannettavaa

Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden. Kompromissiratkaisu sallii kuitenkin vanhojen, Kioton pöytäkirjan aikaisten päästövähennysyksiköiden rajatun käytön Pariisin sopimuksen kaudella 2030 saakka. EU ja Suomi ajoivat vaihtoehtoa, jossa edellisen kauden yksiköitä ei olisi hyväksytty lainkaan Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen.

”Mekanismin säännöt ovat kaukana täydellisistä, mutta niillä pystytään välttämään kaksoislaskentaa. Nyt saavutettu tulos antaa mahdollisuuden valtioiden välisen markkinaehtoisten päästövähennysratkaisujen kehittämiseen, eikä toteutus jää yksin vapaaehtoisen hiilimarkkinan varaan. Paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin neuvoteltavaksi”, neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski sanoo.

Ennennäkemätön määrä rahoituslupauksia kehittyvien maiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa aiempaa vahvemmin esille. Kokouksen aikana maat lupasivat ennennäkemättömän paljon rahoitusta, 356 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta. Maat sopivat myös, että kansainvälisen markkinamekanismin kautta saatavista myyntituloista viisi prosenttia siirretään sopeutumisrahastoon.

”Harmillista on, että rahoituksessa säilyy Pariisin sopimusta edeltävä palomuuri, jossa velvoitteita on vain kehittyneille maille”, EU:n rahoitusneuvottelijana toiminut Outi Honkatukia sanoo.

Maat sopivat seuraavista askelista vuoden 2025 jälkeisen, julkista ja yksityistä rahoitusta koskevan ilmastorahoitustavoitteen määrittelemiseksi. Lisäksi sovittiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyyn perustetun asiantuntijaverkoston (Santiago Network)  vahvistamisesta. Kehittyneitä maita kehotetaan myös rahoittamaan sen toimintaa. Tähän tullaan palaamaan tarkemmin tulevissa kokouksissa.

Lisäksi globaalia sopeutumistavoitetta pyritään konkretisoimaan kaksivuotisella Glasgow-Sharm el-Sheikh-työohjelmalla. Pariisin sopimuksessa on määritelty selkeä numeerinen tavoite ainoastaan ilmastonmuutoksen hillitsemiselle.

”Päästövähennyksiä on helppo mitata, mutta sopeutumisen onnistumiselle meillä ei ole mitään mittareita. Nyt aloitamme yhteisen työn sen eteen”, kertoo ministeri Mikkonen, joka neuvotteli sopeutumiskysymyksistä EU:n puolesta.

Raportointisäännöt varmistavat, että maat kertovat läpinäkyvästi ja yhtenevästi toimistaan ja päästöistään

Osapuolet saavuttivat myös sovun taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy. Kehittyville maille luvataan tukea raportointivelvoitteiden täyttämisen.

Jatkossa kansalliset päästövähennyssitoumukset tulisi antaa yhteismitallisesti. Vuonna 2025 annettavien sitoumusten tavoitevuoden tulisi olla kaikille sama 2035. Myös tämä helpottaa yhteisen tavoitteen saavuttamisen seurantaa ja arviointia sekä Pariisin sopimuksen viisivuotistarkasteluja.

”Kun kaikki maat ja etenkin suuret taloudet raportoivat yhtäläisesti ja läpinäkyvästi päästöistään, meillä on kirkkaampi tilannekuva siitä, missä tahdissa etenemme”, Suomen ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.

Ensimmäinen YK-kirjaus hiilenpolton vähentämisestä, luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen rooli korostui

Maat sitoutuivat nopeuttamaan irtautumista hiilenpoltosta sekä luopumaan tehottomista fossiilituista. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

”Hiilenpolton vähentäminen on nyt ensimmäistä kertaa mainittu YK-tekstissä. Se on tärkeä signaali, vaikka olisimme toivoneet vahvempaa kirjausta. Pidän merkittävänä myös luonnonsuojelun ja ennallistamisen korostamista. Ilmastokriisiä ja luontokriisiä ei voi ratkaista erillään – tämä on hyvä tunnustaa myös Kunmingin suuren luontokokouksen alla”, ministeri Mikkonen toteaa.

Varsinaisen kokouspäätöksen lisäksi Glasgow’ssa julkaistiin useita päästöjä vähentäviä aloitteita. Suomi liittyi mukaan mm. metsäkadon pysäyttämistä sekä liikenteen päästöjen ja metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin ja julkilausumiin. Aloitteet tukevat kansainvälistä työtä päästöjen vähentämiseksi ja kirittävät maita myös niiden omissa kansallisissa sitoumuksissa.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Lisätiedot

Marjo Nummelin
Ilmastoasioiden pääneuvottelija
p. 0295 250 227
[email protected]

Riikka Yliluoma
Ministeri Mikkosen erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Ilmastotoimien rahoitus
Outi Honkatukia
Ilmastoyksikön päällikkö
p. 050 341 1758
[email protected]

Kansainväliset markkinamekanismit
Tuomo Kalliokoski
Neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0053
[email protected]

Ministerin ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt
Riikka Lamminmäki
Viestintäpäällikkö
p. 050 5762604
[email protected]