Ilmastobarometri 2023: Enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisut mahdollisuutena parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia
Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin. Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavana ympäristökriisinä ja enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulee etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.
Selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo ilmastokriisin torjuntaa seuraavan hallituskauden kärkiteemoiksi. Näin siitä huolimatta, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hintojen nousu ja energiahuolet ovat painaneet monen kansalaisen mieltä.
Suomessa on vireillä isoja investointeja vihreään siirtymään. Enemmistö (79 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.
Vaikka ilmastokriisi nähdään vakavana uhkana, enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia: vastaajista 68 % on sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.
Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2023 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.
Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskenut
Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisten ilmastonäkemykset ovat muuttuneet verrattuna aiempiin ilmastobarometreihin. Kyselytutkimus on toteutettu suurilta osin samoilla kysymyksillä vuodesta 2015.
Vastaava kyselytutkimus toteutettiin viimeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin vieläkin tärkeämpänä: 70% suomalaisista toivoi tuolloin ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi. Vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 %.
Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteydet tunnistetaan
Kyselytutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä. Jopa 79 % vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena. 64 % vastaajista on sitä mieltä, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttämiseksi.
Metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä: 71 % vastaajista toivoo, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on kuitenkin 12 prosenttiyksikköä.
Energiansäästö ilmastoratkaisujen kirittäjänä
Kyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 %.
67 % vastaajista ilmoittaa myös, että on vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta. 73 % vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.
”Suomalaiset ovat tänä talvena säästäneet joukolla hienosti energiaa. Nyt kannattaa siirtyä pysyvämpiin energiatekoihin, eli jatkaa kotien energiatehokkuutta kauaskantoisesti parantavia remontteja ja tehdä investointeja ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin. Energiansäästö osoittaa, että tapoja voidaan muuttaa nopeastikin, mikä onkin välttämätöntä, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä”, kommentoi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Puolet suomalaisista ilmoittaa tekevänsä arjessaan ilmastokestäviä valintoja
52 % vastaajista ilmoitti tekevänsä ilmastokestäviä valintoja ja että niiden tekeminen on helppoa. 52 % vastasi myös, että arkiympäristö tukee ilmastokestävien valintojen tekemistä.
”On ilahduttavaa, että yli puolet vastaajista koki ilmastokestävät valinnat helpoiksi. Suomalaisia on kannustettu puolittamaan hiilijalanjälkensä, mutta näin suurta muutosta ei 2000-luvulla toistaiseksi ole tapahtunut. Ilmastokestävän arjen valtavirtaistamiseksi tarvitaan lisää toimia asumisessa, liikkumisessa, syömisessä ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa”, sanoo erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta.
43 % kyselyyn vastaajista kertoi vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista oli vähentänyt autoilua ja sen sijaan lisännyt kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana autoilua vähentäneiden luku oli selvästi korkeampi (43 %).
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä, johon kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus.
Lisätietoja
Tutkimuksen toteutus:
Laura Kotila
Viestintäasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 050 572 2280
[email protected]
Jaakko Hyry
Tutkimusjohtaja
Kantar Public
p. 050 370 0939
[email protected]