Näkökulma
Ilmastopolitiikka on noussut politiikan kovaan ytimeen

Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Budjettiriihen keskustelut osoittavat, että ilmastokysymykset ovat vihdoin nousseet talouspolitiikan kovaan ytimeen. Kyse ei ole vain megatonneista paperilla, vaan taloutemme rakentamisesta kestävälle pohjalle, kirjoittaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten ennätyshelteet, kuivuus ja toisaalla tulvat ja hirmumyrskyt, ovat jo täällä. Kun kello tikittää, on välillä hyvä pysähtyä ja katsoa myös peruutuspeiliin. On toivoa antavaa huomata, että paljon on myös saatu aikaan.

Vain vähän yli kaksi vuotta sitten hallitus asetti tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Vuosaaren ilmastokokouksessa teimme ensimmäisen suunnitelman siitä, miten tavoitteesta tehdään totta. Samoihin aikoihin Suomen ajama EU-tavoite vähintään 55 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2030 mennessä meni läpi, ja tänä kesänä EU komissio esitteli konkreettisten ilmastotoimien 55-valmiuspaketin tavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa päätimme tehdä koronaelvytyksestä historian suurimman ilmastoinvestointipaketin.

Jatkoimme budjettiriihessä systemaattista ilmastotyötä päättämällä, mistä loput tarvittavat päästövähennykset kohti hiilineutraaliutta saadaan. Löysimme mahdollisuuksia päästä parhaimmillaan jopa hiilinegatiivisuuden puolelle vuonna 2035. Seuraavaksi paketin toimet ja riittävyys arvioidaan tieteellisesti. Tarvittavista lisätoimista päätetään maaliskuussa.

Budjettiriihessä laitoimme liikkeelle jopa puoli miljardia euroa rahoitusta suoraan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näillä panostuksilla on iso merkitys paitsi päästöjen vähentämiselle ja työllisyydelle, myös elinkeinoelämällemme ja sille, millaista tulevaisuuden Suomea rakennamme. 

Teollisuuden ja energiantuotannon ilmastotyö keskeistä, jotta Suomesta tulee hiilineutraali 

Teollisuuden ja energiantuotannon päästövähennykset ovat jo kovassa vauhdissa. Esimerkiksi energiantuotannon päästöt laskivat viidenneksen viime vuonna. Nopeasti etenevien päästövähennysten taustalla vaikuttaa EU:n päästökauppa, jossa teollisuus ja lämmöntuotanto ovat olleet mukana vuodesta 2005. Päästökauppa varmistaa, että hiilipäästöillä on hinta. Päästökaupan toimivuus on hyvä esimerkki siitä, että kun poliittisilla päätöksillä asetetaan näkymä puhtaiden ratkaisujen kannattavuudesta, päästöt vähenevät rivakasti.

Myös teollisuuden toimijat itse ovat tehneet merkittäviä suunnitelmia puhtaista investoinneista. Näitä tuemme koronaelvytyspaketin panostuksilla, jotka laitoimme nyt budjettiriihessä liikkeelle. Budjettiriihen päätöksillä suuntaamme tukia puhtaaseen energiaan, uuteen teknologiaan, vähähiiliseen vetyyn, hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen. Ensi vuonna voimaan tulee myös kauan odotettu isojen lämpöpumppujen veroale, joka auttaa siirtymään puhtaaseen lämmöntuotantoon.

Päästökaupan ulkopuolelle tarvitaan laajempaa palettia

Päästökaupan ulkopuolella ilmastotyö ei ole vielä yhtä pitkällä ja päästökaupan hintaohjauksen puuttuessa puhtaat ratkaisut eivät välttämättä ole aina halvimpia. Päästökaupan ulkopuolella ovat liikenne, pienteollisuus, maatalous, erillislämmitys, työkoneet, F-kaasut ja jätteiden päästövähennykset. Näillä aloilla tarvitaan laajempaa palettia toimia, ja päästövähennykset syntyvät pienistä puroista. Toimet kootaan yhteen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (Kaisu), jonka viimeistelystä hallitus teki keskeiset linjaukset budjettiriihessä. 

Päätimme muun muassa, että vähennämme liikenteen päästöjä alle puoleen vuoden 2005 tasosta – vielä enemmän kuin olemme aiemmin sopineet. Päästövähennysten vauhdittamiseksi budjettiriihessä panostettiin muun muassa sähköautojen latausinfraverkoston laajentamiseen ja kaasutankkausverkkoon. Myös sähköautojen hankinnalle tulee veroale. Samalla liikenteen päästökaupan valmistelua jatketaan niin kotimaassa kuin EU-tasolla.

Kiertotalous, energiaremontit ja maatalouden päästövähennykset saavat vauhtia

Laitoimme euroja myös kiertotalouteen, alensimme kierrätysteollisuuden veroa ja alamme solmia kiertotaloussopimuksia kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. 

Tuemme monin tavoin kotitalouksien energiaremontteja ja öljylämmityksestä luopumista. Lähdemme kehittämään uudenlaista leasing-mallista energiaremonttitukea erityisesti pienituloisille. Haluamme, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on reilu.

Kuntien kiinteistöissä öljystä luopumisen tukea lisätään. Kunnilla ja alueilla on muutenkin keskeinen rooli ilmastotyössä, ja päätimme kirjata ilmastolakiin kunta-, seutu- tai maakuntatasolle velvoitteen laatia ilmastosuunnitelmat. 

Myös maatalouden päästövähennyksille annetaan vauhtia. Päätimme esimerkiksi tukea ilmastoystävällistä kosteikkoviljelyä vähintään 30 000 hehtaarilla. Tähän asti maatalouden päästövähennykset ovat osoittautuneet vaikeiksi eivätkä sektorin päästöt ole laskeneet 2000-luvulla. Maatalouden päästövähennyksistä tullaan syksyn mittaan linjaamaan lisää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP-uudistuksen) kotimaisessa toimeenpanossa ja maankäyttösektorin ilmastosuunitelman yhteydessä.

Uskottava tie hiilineutraaliuteen voi perustua vain tieteeseen ja tutkimukseen

Hallitus arvioi nyt suunniteltujen toimien riittävyyden maaliskuussa 2022 nojautuen ministeriöiden asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioon. Tarvittaessa päätetään lisätoimista, esimerkiksi taloudellisista ohjauskeinoista, kuten fossiilisten energiaverojen korotuksista tai kansallisesta päästökauppajärjestelmästä. 

Ilmastotyö on tullut politiikan ja talouden keskiöön jäädäkseen. Työ ei tule kerralla valmiiksi vaan pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Kun päästövähennyksille asetetaan tavoitteita ja sääntelyä, löytyy myös uusia ratkaisuja. Samalla on kuultava herkällä korvalla jatkuvasti päivittyvää ilmastotieteen viestiä.

Suunta on selvä, nyt tarvitaan vain lisää vauhtia.

Kirjoittaja