Ilmastorahoitus suuntaa Suomen kohti päästövähennyksiä

Ilmastorahoitus on välttämätöntä paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, myös Suomen kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden edistämiseksi. Tuore raportti kokoaa yhteen ilmastorahoituksen tilannetta, rahoitusaukkoja, investointihaasteita ja keinoja julkisen ilmastorahoituksen kustannustehokkaaseen kohdentamiseen taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastorahoituksella tarkoitetaan ilmastonmuutosta hillitsevien toimien julkista ja yksityistä rahoitusta. Hiilineutraali Suomi vuonna 2035 edellyttää investointeja, jotka oikein kohdennettuna vauhdittavat vihreää kasvua, innovaatioita ja puhtaan teknologian markkinoita.

Ympäristöministeriö julkaisi tänään koonnin julkisen ilmastorahoituksen nykytilasta sekä käytännön kehittämisehdotuksia tuleville vuosille.

Ilmastonmuutosta hillitään sekä julkisilla että yksityisillä varoilla. Suomalainen ilmastorahoitus koostuu yksityisten rahoitusmarkkinoiden investoinneista, EU:n eri rahoituskanavista ja kansallisesta valtion budjettirahoituksesta ja verokannustimista. Raportti tarjoaa päättäjille ajantasaista tietopohjaa esimerkiksi budjettineuvotteluihin, EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun ja vuoden 2027 hallitusohjelman pohjatyöhön.

“Päästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on pitkäjänteistä työtä.  Heikossa taloustilanteessa on tärkeää, että ilmastorahoitus kohdistetaan vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Suomen ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää, että julkinen rahoitus mobilisoi yksityistä rahoitusta ja toisaalta pienentää investointien riskejä yrityksille, kunnille ja kotitalouksille”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Miia Berger.

Vaikuttavia päästövähennyksiä mahdollisimman pienin kustannuksin

Raportti esittelee kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja erityisesti taakanjakosektorilla, jossa päästöjen vähennystarve on suuri. 

Raportissa suositellaan seuraavia vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimia:

• Helpotetaan turvepeltojen muuttamista kosteikoiksi. Poistetaan kosteikkotoimiin liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia esteitä sekä muutetaan tukijärjestelmää kosteikkoviljelyyn kannustavaksi. 
• Vauhditetaan vähäpäästöistä raskasta liikennettä. Tuetaan nolla- ja vähäpäästöisen raskaan liikenteen kaluston hankintaa sekä investointeja jakelu- ja latausinfrastruktuuriin.  
• Edistetään vähäpäästöisten työkoneiden käyttöönottoa. Tuetaan nolla- ja vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa sekä investointeja jakelu- ja latausinfrastruktuuriin erityisesti työkonekeskittymissä. 
• Lisätään valtion riskirahoitusta uusiin vihreän siirtymän investointeihin. Kohdennetaan rahoitusta erityisesti ensimmäisen kaupallisen vaiheen investointeihin.

Ilmastorahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi valtionhallinnon on tärkeää kehittää tietopohjaa rahoitusta koskevan päätöksenteon tueksi muun muassa vihreän budjetoinnin ja säännöllisten kustannustehokkuusarviointien avulla. Riittävä EU-rahoitus ilmasto- ja ympäristötoimiin tulee varmistaa nyt, kun EU:n monivuotinen rahoituskehys ja sen ohjelmat ovat valmisteilla. Lisäksi olemassa olevia määrärahoja voidaan jakaa esimerkiksi tulosperusteisesti, ja valtion omistamien yhtiöiden sijoituksia on mahdollista suunnata enemmän vihreään siirtymään.

Raportti on laadittu ympäristöministeriön virkatyön koordinoimana osana Euroopan unionin LIFE –ohjelman osarahoittamaa Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanketta. Raportissa on hyödynnetty ilmastorahoituksen asiantuntijaverkoston kanssa käytyjä keskusteluja ja Suomen ympäristökeskuksen laatimia kustannustehokkuuslaskelmia.

Lisätietoja

Miia Berger
erityisasiantuntija
+358 50 477 0882
[email protected]

Santtu Karhinen (kustannustehokkuuslaskelmien osalta)
Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
+358 29 525 1889
[email protected] 

Tietolaatikko: Mitä on vihreä budjetointi?

Vihreällä budjetoinnilla tarkoitetaan sekä olemassa olevien että ehdotettujen määrärahojen ympäristövaikutusten kartoitusta ja ympäristövaikutusten kytkemistä entistä vahvemmin päätöksentekoon valtion budjetista päätettäessä. Vihreä budjetointi on jo käytössä joissain valtioissa ja kaupungeissa, ja työkaluna se mahdollistaa ympäristövaikutuksia aiheuttavien talouspäätösten seurannan. 

Talousarviota laadittaessa vihreässä budjetoinnissa arvioidaan ja huomioidaan kunkin määrärahan, veron tai verovähennyksen vaikutukset ympäristösitoumuksiin ja -tavoitteisiin (myönteinen, kielteinen, näiden sekoitus tai neutraali). Vihreä budjetointi edistää julkishallinnon päätöksenteon tietoperustaisuutta ja avoimuutta sekä kyvykkyyttä arvioida ympäristövaikutuksia.