Kiertokirje 1/2023
Kauppa ottaa askelia kohti kiertotaloutta 

Miten kauppa voi toimia kiertotalouden edistäjänä? Onko kuluttajakauppa kiertotalouden ajuri vai jarru? Suomesta löytyy jo useita edelläkävijäyrityksiä, jotka näkevät kiertotalouden mahdollisuutena tehdä kauppaa. 

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää kestämättömistä kulutustottumuksista luopumista. Se ei tarkoita vain tavaroiden kierrätystä ja käytetyn ostamista, vaan myös korjaamista, jakamista ja vuokraamista. Millainen kaupan rooli on kiertotalouden edistäjänä?

Kiertotalouden asiantuntija ja yritysjohdon konsultti Anne Raudaskoski Ethicasta uskoo, että kuluttajakaupan tulevaisuus on kiertotaloudessa. 

"Kauppa ei voi tulevaisuudessa kasvaa neitseellisillä luonnonvaroilla. Kasvu on siis haettava muualta. Hyvä uutinen on, että kiertotalouden mukaisille tuotteille ja palveluille on kysyntää", Raudaskoski sanoo. 

Suomalaiset kuluttajat ovat kiinnostuneita niin kierrätyksestä kuin tuotteiden korjaamisestakin, selviää ympäristöministeriön ja kulutustutkijoiden yhteistyössä tekemästä Kuluttajat kiertotaloudessa -raportista. Suhtautuminen riippuu kuitenkin siitä, mitä kulutetaan: toisilla aloilla ollaan kiinnostuneita tuotteiden elinkaarta pidentävistä ja käyttökertoja lisäävistä palveluista, toisilla aloilla halutaan kuluttaa uutta. Esimerkiksi elektroniikka halutaan pääosin ostaa uutena.

Kuluttajat ajattelevat, että tuottajien pitäisi kantaa vastuu myymiensä tuotteiden ja niiden materiaalien elinkaarista. Se olisi kuluttajan kannalta selkeää ja tehostaisi materiaalikiertoa. Suhtautuminen vaihtelee aloittain kuitenkin myös vastuukysymyksissä: elektroniikan koetaan olevan kaupan ja valmistajien vastuulla, asumisen kuluttajan omalla vastuulla.

Raudaskosken mukaan kaupan ja asiakkaan suhde on pitkälti lineaarinen ja kuluttaminen noudattaa niin kutsuttua osta-myy-heitä pois -mallia. Tulevaisuudessa vuorovaikutus muistuttaa keskustelua, jossa kauppa kuulee ja vastaa asiakkaan tarpeisiin koko tuotteen elinkaaren ajan. Se tarkoittaa esimerkiksi huolto- ja korjauspalveluiden tarjoamista. 

"Näen, että myös tuote palveluna -liiketoimintamallit tulevat yleistymään. Niistä on jo hyviä esimerkkejä etenkin ulkomailta. Esimerkiksi tanskalainen Bundles tarjoaa pesukoneita kuukausimaksua vastaan", Raudaskoski kertoo. 

Kaupan jätit tarvitsevat muutokseen kumppaneita

S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäki uskoo, että tulevaisuudessa kauppa toimii yhä enemmän elinkaariajattelun mukaisesti tarjoamalla esimerkiksi korjauspalveluita. 

"Nykyinen kuluttamisen taso ei ole kestävää. Se voi kuulostaa hassulta kaupan edustajan suusta, mutta näin se on. Vastuullinen toimija etsii uusia liiketoimintamalleja ja pyrkii myös muilla keinoilla toimimaan kestävästi", Kuoppamäki toteaa. 

Kuoppamäki näkee kaupan roolin kohtauspaikkana kuluttajille ja kiertotaloustoimijoille. S-Ryhmä on kokeillut tätä puhelimien huoltoa ja kierrätettyjä puhelimia myyvän Swappien kanssa. 

"Meillä on pilottihanke Swappien kanssa Tampereen Prisma Kalevassa, jonne asiakas voi tuoda vanhan puhelimensa kierrätettäväksi. Tavallisesti Swappie toimii verkossa, joka ei ole kaikille kuluttajille tuttu paikka myydä ja ostaa arvokkaita tuotteita kuten puhelimia. Me voimme tarjota uuden palvelun asiakkaalle tutussa paikassa ja luotettavana toimijana", Kuoppamäki kertoo. 

Kuoppamäen mukaan kauppa tarvitsee ennen kaikkea kumppaneita, jotka esimerkiksi keräävät, huoltavat ja tarkastavat tuotteet. Perinteisten kaupan toimijoiden kannattaa keskittyä siihen, missä ne ovat parhaita: ostokokemukseen ja myyntiin. 

"Kaltaisemme toimijan ei ole välttämätöntä itse erikoistua esimerkiksi puhelimien huoltamiseen, vaan tarjota omassa toimipisteessämme Swappien osaamista. Näin kiertotalouspalvelut tuodaan sinne, missä kuluttajat jo ovat", Kuoppamäki sanoo. 

Yritykset kaipaavat apua kilpailulain tulkintaan 

S-ryhmän uusin aluevaltaus on kierrätettyjen vaatteiden kauppa. Tampereen Sokos-tavarataloon avataan maaliskuussa kokonainen kerros, jossa asiakas voi ostaa, korjata, huoltaa ja muodistaa vaatteita ja jalkineita. Kumppanina yhteistyössä toimii käytettyjen vaatteiden ja jalkineiden verkkokauppa Emmy Clothing Company. Korjauspalveluita tuottaa Sustinare, poistotekstiilien keräyksestä huolehtii Pirkanmaan jätehuolto ja jatkokäsittelystä Nextiili.

Anne Raudaskoski uskoo, että tulevaisuudessa vastaavat, usean palveluntarjoajan ekosysteemit yleistyvät. Esimerkiksi Ruotsista löytyy kokonaan kiertotaloudelle omistettu ostoskeskus ReTuna, jonka valikoima ulottuu kierrätetyistä tuotteista korjauspalveluihin. Helsingissä vastaavaa käytettyihin tuotteisiin perustuvaa ostoskeskusta suunnittelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.

"Kaupan alalta on tullut viestiä, että nykyinen kilpailulaki hidastaa tällaisten ekosysteemien muodostamista. Laki vaatii siis tarkennusta ja yritykset neuvontaa siitä, miten lain puitteissa voi toimia", Raudaskoski sanoo. 

Verotus ja kuluttajansuoja vaativat uudelleentarkastelua 

Kuluttajakaupan kiertotaloutta voidaan vauhdittaa taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten muutoksilla verotukseen, selviää Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeen politiikkasuositukista. Myös Kuoppamäki nostaa arvonlisäveron esiin.

"Nyt käytetty tavara vaihtaa omistajaa kansalaisten välillä verottomasti, mutta kauppa joutuu lisäämään käytetyn tavaran hintaan arvonlisäveron. Kaupan olisi kannattavampaa tuoda kierrätettyjä tuotteita myyntiin, jos niiden verotusaste olisi uutta matalampi", Kuoppamäki toteaa. 

Toinen haaste liittyy käytettyjen ja vuokrattavien tavaroiden kuluttajansuojaan. Korvaako vakuutus, jos käytettynä ostettuun leivänpaahtimeen tulee häiriö ja se sytyttää tulipalon? Kuluttajansuojalaki vaatii uudelleentarkastelua, jotta se toimii paremmin yhteen kansallisten kiertotaloustavoitteiden kanssa. 

Kolmas haaste on, etteivät kaikki tuotteet kestä kierrossa tai ole korjattavia. On arvioitu, että noin 80 prosenttia tuotteiden elinkaariaikaisista päästöistä syntyy suunnittelijoiden pöydällä. 

"Tuotteet pitää lähtökohtaisesti suunnitella pitkäikäisiksi ja kierrätettäviksi, jotta korjaaminen ja uudelleenmyynti on ylipäätään mahdollista", Kuoppamäki sanoo. 

EU asettaa kriteerit tuotteiden korjattavuudelle 

Euroopan unionin kiertotalousaloitteet tulevat muuttamaan kiertotalouden toimintaedellytyksiä lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Kyseessä on rypäs uutta lainsäädäntöä ja aloitteita, joilla pyritään muun muassa parantamaan tuotteiden kestävyyttä. Esimerkiksi ehdotus ekosuunnitteluasetukseksi asettaa puitteet tuotteiden suunnittelulle, ja jatkossa asetetaan tuoteryhmäkohtaiset kriteerit kierrätettävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätysmateriaalien osuudesta. Energiaan liittyvistä tuotteista tunnetut ekosuunnittelusäädökset ovat siis laajenemassa elektroniikkaan, tekstiileihin, huonekaluihin ja kaikkiin keskeisiin tuoteryhmiin lähivuosina.

"EU-sääntelyä ei tarvitse jäädä odottelemaan, vaan paljon voidaan jo tehdä kansallisesti. Kuluttajien kiertotalouspalveluita voidaan viedä eteenpäin kaupan ja korjausalan tutkimus- ja kehitystyöllä", erityisasiantuntija Annukka Berg ympäristöministeriöstä sanoo .

Tutkimus- ja kehitystyö voi tarkoittaa esimerkiksi tuoteinnovaatioita, jotka tekevät korjaamisesta helppoa. Berg nostaa esimerkkinä Vaatelaastarin. Se on kangaspaikka, joka kiinnittyy vaatteeseen hankaamalla. 

"TKI-työssä pitäisi keskittyä siihen, miten korjaamisesta saadaan jälleen menestyvää ja kannattavaa liiketoimintaa. Voimme ottaa mallia menneistä vuosikymmenistä, mutta tärkeintä on kehittää uusia tapoja, joilla korjaaminen ja huoltaminen voidaan tuoda 2020-luvulle", Berg sanoo. 

Vaikka kaupan ala ottaa askeleita kohti kiertotaloutta, kaipaa se kannustimia ja selkeitä suuntaviivoja, jotta toiminta on kannattavaa ja aito vaihtoehto lineaariselle taloudelle.