Näkökulma
Kaupunkiympäristöjen ennallistamisella vihreämpiä ja kestävämpiä kaupunkeja
EU:n ennallistamisasetus kannustaa kaupunkeja lisäämään kaupunkivihreän ja latvuspeiton määrää vuodesta 2031 alkaen. Asetuksen kaupunkiympäristöjä koskeva artikla 8 koskee Suomessa 67 kuntaa.
Artikla 8 ei velvoita kaavoitusta oikeudellisesti. Se haastaa kaupunkeja etsimään toimenpiteitä, joilla kaupunkien vihreyttä voidaan ylläpitää ja kehittää sekä luonto ja rakentaminen sovittaa yhteen entistä paremmin. Asetuksen aikajänne on pitkä, vuoteen 2050 asti.
Artikla ei edellytä suomalaiskaupungeilta suuria muutoksia, sillä meillä on jo nykyisellä suunnittelulla rakennettu muihin maihin verrattuna vihreää kaupunkiympäristöä. Artiklan piiriin kuuluvien Suomen kuntien taajaan asutuilla alueilla kaupunkivihreän osuus oli noin 64 % ja latvuspeitto noin 27 % vuonna 2023.
Kuntien ja niiden osien välisissä eroissa on kuitenkin yhteen kurottavaa meilläkin, erityisesti latvuspeiton määrässä.
Vihreistä kaupungeista ympäristöllisiä ja sosiaalisia hyötyjä
Kaupungeissa vihreän lisääminen voi tarkoittaa esimerkiksi vihreämpiä asuinalueita ja enemmän puita ja muuta kasvillisuutta puistoihin ja katujen varsille. Latvuspeitto tarkoittaa puiden peittämää kokonaisalaa.
Kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisääminen edistää asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia, viilentää ja varjostaa ilmastonmuutoksen vuoksi kuumenevia kaupunkeja, parantaa hulevesien hallintaa ja lisää viihtyisyyttä. Artikla 8 on ennallistamisasetuksen kokonaisuudessa erityinen, koska kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisääminen parantaa suoraan asukkaiden hyvinvointia.
Kaupunkien ennallistamisteot voivat olla sekä konkreettisia ympäristöä viherryttäviä toimia että vaikkapa tietopohjaa tai yhteistyötä tukevia. Kaupunkivihreän määrällisten tavoitteiden yhteydessä voidaan edistää myös laadullisia tavoitteita, esimerkiksi viheralueiden keskinäistä kytkeytyneisyyttä. Toimien painotukset voivat vaihdella kuntien paikallisten ominaispiirteiden mukaan.
Kaupunkien vihreys kasvuun vuodesta 2031 alkaen
Jäsenvaltiot määrittävät määrälliset tavoitetasot kaupunkivihreälle ja latvuspeitolle. EU-komissio toimittaa ohjeet tavoitetasojen määrittämiselle vuoden 2028 loppuun mennessä, minkä jälkeen määrittely käytännössä pääsee vauhtiin. Artiklan 8 mukaan kaupunkivihreän ja latvuspeiton kehitys on saatava kasvuun vuodesta 2031 alkaen.
Artikla edellyttää, että kaupunkivihreän tulee kasvaa kaikkien Suomen kaupunkiekosysteemialueiden yhteenlasketun pinta-alan tasolla. Latvuspeiton tulee kasvaa jokaisella kaupunkiekosysteemialueella. Jäsenvaltiot määrittelevät kaupunkiekosysteemialueet. Niihin on sisällytettävä vähintään asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien kuntien taajaan asutut alueet.
Suomen kunnat ovat niin vihreitä, että artiklan tavoitetta kaupunkivihreän ja latvuspeiton vähentymättömyydestä vuoteen 2030 mennessä ei meillä sovelleta.
Kaupunkivihreän ja latvuspeiton kasvua seurataan eurooppalaisella satelliittikuva-aineistolla. Viime vuosien data tunnistaa kuitenkin heikosti katupuita ja -puurivistöjä tiiviistä kaupunkirakenteesta, mikä haastaa latvuspeiton kehityksen seurantaa. Selvitämme ympäristöministeriössä komission kanssa mahdollisuuksia kehittää eurooppalaisia aineistoja ja käyttää tarkempia kansallisia lisäaineistoja.
Valmistelua tehdään laajassa yhteistyössä
Suomi toimittaa kansallisen ennallistamissuunnitelmansa komissiolle syyskuun 2026 alkuun mennessä. Kaupunkiympäristöjen osuutta suunnitelmasta valmistellaan ympäristöministeriön johtamassa teemaryhmässä maa- ja metsätalousministeriön, Kuntaliiton, valtion aluehallinnon, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Kuutoskaupunkien kanssa.
Työhön on osallistunut laajasti kuntia ja muita sidosryhmiä webinaareissa ja työpajoissa. Ympäristöministeriö käy myös kansainvälistä keskustelua komission ja pohjoismaisten kollegojen kanssa.
Kaupunkiympäristöteemassa ajankohtaisia asioita ovat kaupunkiekosysteemialueiden rajaaminen ja ennallistamistoimenpiteiden määrittely.
Ennallistamissuunnitelman toimeenpano jatkuu vuoteen 2050 saakka, joten valittavat toimet viherryttävät myös tulevien sukupolvien kaupunkeja.
Virve Hokkanen
Erityisasiantuntija
Samuli Alppi
Kaupunkiympäristöt-teemaryhmän puheenjohtaja
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. Lue lisää ym.fi/ennallistamisasetus