Kiertotalouden edistäminen kaipaa ryhtiliikettä

Kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi, arvioidaan Kiertotalousohjelman tuoreessa arviointiraportissa. Kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.

Kiertotalousohjelman tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on muun muassa, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuodesta 2015 vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma vastaa osaltaan yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin kuten luonnonvarojen ylikulutukseen, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Arvioinnissa laadittiin kokonaiskuva Kiertotalousohjelman edistymisestä, vaikuttavuudesta sekä kehittämistarpeista reilu vuosi sen käynnistymisestä. Ohjelman tavoitteita pidetään pääosin onnistuneina ja kunnianhimoisina. Toimenpidevalikoima on suhteellisen monipuolinen, ja sen arvioidaan kattavan melko laajasti eri toimijat.

Kiertotalouden kannalta olennaiset toimijat, kuten elinkeinoelämä ja kuntasektori, on otettu hyvin huomioon etenkin ohjelman kolmessa keskeisessä hankkeessa (Circular Design -valmennusohjelma, Kiertotalous-Suomi -verkosto ja Kiertotalouden green deal). Sen sijaan rahoitusalan toimijat, erityisesti yksityiset rahoittajat, ja kuluttajat ovat jääneet ohjelman ulkopuolelle.

Parlamentaarisella työllä uusia porkkanoita ja keppejä

Arvioinnin mukaan nykyisen kaltaisen ohjelman vaikutusmahdollisuudet jäävät rajalliseksi. Myös ohjelman resurssit ovat hyvin niukat suhteessa valtioneuvoston kiertotalousohjelmasta tekemän periaatepäätöksen tavoitteisiin ja tavoiteltuihin muutoksiin.

”Kiertotalouden täytyy olla johdonmukaisesti osa kaikkea päätöksentekoa. Uuden talouden mallin läpimurto ei onnistu yksittäisten ohjelmien tai hankkeiden kautta. Tarvitsemme muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin”, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo. Hän toimii Kiertotalousohjelman yhteistyöryhmän puheenjohtajana.

Ohjelman toimet kannustavat etupäässä kehittämään uusia ratkaisuja, mutta tavoitteisiin pääsy edellyttää todennäköisesti myös kiertotaloutta hidastavien rakenteiden purkamista. Politiikkasuosituksissa esitetään parlamentaarisen työn käynnistämistä taloudellisen ohjauksen, kuten verotuksen, rahoituksen, julkisten hankintojen, ja pitkän tähtäimen sääntelyn kehittämiseksi kiertotalouden tueksi. 

Esimerkiksi sääntelyssä on korostunut materiaalien ja tuotteiden elinkaaren loppupää, kuten jätesääntely. Nykyinen sääntely ei tue kiertotalouden edistämistä samoin kuin sääntely tukee vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastopolitiikassa ilmastolaki asettaa selvät tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja määrittelee ilmastoon liittyvät suunnittelun ja seurannan periaatteet.

Sääntelyä tulisi selkiyttää muun muassa määrittelemällä raaka-aineet ja jätteet nykyistä selkeämmin, muuttamalla jäte- ja tuotesääntelyä toisiaan tukeviksi, vaatimuksilla tuotesuunnittelulle sekä huomioimalla sääntelyssä elinkaarinäkökulma. Arvioinnin mukaan julkista rahoitusta hyödynnetään kattavasti ja monipuolisesti kiertotalouden edistämiseksi, mutta yksityistä rahoitusta tulisi lisätä. Suuria investointeja vaativien kiertotaloushankkeiden rahoittamiseksi pitäisi myös parantaa julkisten ja yksityisten rahoittajien yhteisrahoitusta ja kumppanuutta. Suomessa tulisi harkita Hollannin esimerkin mukaisesti kiertotalouden rahoittajia yhteen kokoavaa foorumia. Julkiset hankinnat eivät tue riittävästi kiertotaloutta, joten sitä tukevien hankintojen edistämiseksi tulee lisätä toimia esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen kautta.

Haasteita resurssituottavuudessa ja materiaalien kiertotalousasteessa 

Ohjelmassa arvioidaan kiertotalouden edistymistä yhdeksän indikaattorin perusteella. Suomi on heikoilla resurssituottavuuden, materiaalien kiertotalousasteen sekä yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen kierrätysasteen perusteella. Neljän indikaattorien mukaan (kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä, innovatiiviset julkiset hankinnat, kotimainen materiaalien kulutus ja kotimainen raaka-aineiden kulutus) Suomen suoritus on kohtuullinen. Suositusten mukaan Suomessa kannattaisi kehittää erityisesti raaka-aineita hyödyntävien teollisuuden alojen kiertotaloutta esimerkiksi hiekan, soran tai rakennusmateriaalien uudelleenkäytössä.

Hyvän arvion Suomi saa ekoinnovaatioissa, ja edelläkävijäasema edellyttää koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.

Arvioinnin toteuttivat 4Front Oy, Enact ja KPMG Oy. Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset on laadittu hankkeessa kerätyn laajan aineiston (dokumenttianalyysi, haastattelut, kysely, verrokkimaiden arvio, työpajat) ja analyysin pohjalta.

Lisätietoja

Ympäristöministeriö: Taina Nikula, ympäristöneuvos, p. 0295 250 202, [email protected]

4Front Oy: Katri Haila, Senior Consult, p. 050 564 9741, [email protected]