Kiertotaloudesta osa kauppaa ja kuluttajien arkea – politiikkasuositukset ja tuore raportti ehdottavat uusia ohjauskeinoja

Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin.

Politiikkasuosituksissa ja uudessa kulutustutkijoiden kanssa laaditussa raportissa päättäjiä kannustetaan ottamaan käyttöön taloudellisia keinoja ja purkamaan sääntelyn luomia esteitä kiertotaloudelle. Lisäksi on luotava kiertotalousratkaisujen kysyntää viestinnällä sekä lisättävä kiertotalouden osaamista ja innovaatioita kaupan ja kuluttajapalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmalla. 

Kiertotalouspalvelut nousuun taloudellisella ohjauksella

Politiikkasuosituksissa todetaan, että hinta ja kannattavuus, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys sekä laatu ja turvallisuus ovat merkittävimmät esteet kuluttajille tarjottavien kiertotalouspalvelujen laajentamiselle.

Suosituksissa ehdotetaan muun muassa korjaus- ja vuokrauspalveluiden sekä käytetyn tavaran kaupan arvonlisäveron alentamista tietyissä tuoteryhmissä, kuten vaatteet ja kengät, polkupyörät sekä urheilu- ja retkeilyvälineet. Esimerkiksi Ruotsissa tiettyjen tuotteiden korjauspalveluilla on käytössä alennettu kuuden prosentin arvonlisäverokanta.

Kotitalousvähennystä voisi laajentaa koskemaan muun muassa huonekalujen, kodinkoneiden ja polkupyörien korjauspalveluita. Nykyisin kotitalousvähennystä saa uusien huonekalujen kokoamispalveluun, mutta ei vanhan korjaamiseen. Kuluttajia voitaisiin kannustaa tuotteiden korjauttamiseen myös ottamalla käyttöön Itävallassa menestykseksi osoittautunut korjausseteli. Itävallassa kuluttajat saavat 50 prosentin alennuksen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauspalveluista. Enimmäisalennus on 200 euroa.

Selkeämpi sääntely edistäisi kiertotalousratkaisuja

Yritykset tarvitsevat ohjeistusta ja neuvontaa, miten eri toimijat voivat tehdä kiertotaloudessa yhteistyötä kilpailulainsäädännön puitteissa. Sekä kilpailulainsäädäntöä että kuluttajansuojalainsäädäntöä on syytä mahdollisuuksien mukaan myös tarkentaa, jotta sääntely tukee kiertotaloustavoitteita.

Esimerkiksi käytetyn tavaran kuluttajakaupassa ja vuokraustoiminnassa kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset laajat vastuut tavaroista ja vahingoista voivat hidastaa kiertotalouden kehitystä. Suositusten mukaan kuluttajasuojalainsäädäntöä tulee tarkistaa käytettyjen tuotteiden osalta siten, ettei niiden kaupassa sovelleta yhtä tiukkoja yleisiä vaatimuksia kuin uusien tuotteiden kaupassa.

Kiertotalous kuluttajakaupassa –hankkeen politiikkasuositukset on laadittu osana Kiertotalousohjelmaa* ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta . Suositusten laadinnassa kuultiin muun muassa kaupan alan sekä vuokraus- ja korjaustoiminnan asiantuntijoita, jotka edustivat hankkeen kohdesektoreita: vaatteet ja kodintekstiilit, urheiluvarusteet ja kodinkoneet. Suosituksen ovat laatineet Tyrsky-Konsultointi, Ethica, Properta ja Y4 Works. Hanke on toteutettu yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.

Tukea EU-aloitteille, lisää osaajia ja kiertotalouden kuluttajapalveluiden TKI-ohjelma käyntiin

Kiertotalousohjelman yhteistyöhankkeessa toteutetussa Kuluttajat kiertotaloudessa -raportissa todetaan, että vaikka kiertotalous ja tarve tavaroiden käyttöiän pidentämiselle on noussut esiin, esimerkiksi suutarien määrä on laskenut merkittävästi viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. EU:n uudet kiertotalousavaukset, kuten laajennettu ekosuunnitteludirektiivi sekä vihreiden väittämien, korjausoikeuden ja digitaalisen tuotepassin aloitteet luovat pohjan kuluttajalähtöiselle kiertotaloudelle. Kuten Kiertotalous kuluttajakaupassa -politiikkasuosituksessa myös kulutustutkijoiden raportissa painotetaan taloudellisen ohjauksen merkitystä. Lisäksi korostetaan osaamisen ja palveluiden kehittämistä.  

Kuluttajien kiertotalouspalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön ja osaamiseen tulisi panostaa ainakin ammatillisessa koulutuksessa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kehittämisohjelmia tarvittaisiin paitsi uusille liiketoimintamalleille, myös toimijoiden ekosysteemeille. Samoin etenkin kiertotaloutta tukeville startup- ja PK-yrityksille voitaisiin räätälöidä rahoitusta tai lainoja, raportissa ideoidaan.

Muodollisen koulutuksen ohella kiertotalouden mukaisista toimintamalleista ja esimerkiksi korjaamisesta voitaisiin viestiä laajasti. Tämä auttaisi tekemään kiertotaloutta tukevien palveluiden käytöstä normaalia ja haluttavaa. Kunnat ja paikalliset järjestöt voisivat lisätä korjaamisen näkyvyyttä käytäntönä ja ammattina esimerkiksi erilaisten korjausnäyttelyiden, -kilpailujen, -työpajojen ja -festivaalien avulla.

*Suomelle on laadittu strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta.

Lisätietoja:

Politiikkasuositukset

Annukka Berg, erityisasiantuntija, p. 029 525 0279, [email protected]

Kati Berninger, tutkimusjohtaja, Tyrsky-Konsultointi, p. 040 879 8713, [email protected]