Mikä muuttuu: Ajantasaista tietoa kaavasuunnitteluun
Ryhti-hanke rakentaa tiedon tulevaisuutta. Nyt rakennetun ympäristön tieto on hajallaan eri paikoissa. Tulevaisuudessa tieto löytyy yhdestä ja samasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tämä hyödyttää esimerkiksi kaavoittajia.
Kuntien kaavoituksessa tarvitaan tietoa naapurikuntien suunnitelmista. Uuusia alueita suunniteltaessa on hyödyllistä tutkia kauempanakin olevien kuntien ratkaisuja ja kokemuksia.
Tällä hetkellä tietoja pyydetään toisten kuntien kollegoilta tai toimitetaan viranomaisille useissa eri järjestelmissä ja kanavissa. Kuntien tiedot voivat olla dokumenteissa eri muodoissa ja vajavaisia.
Tulevaisuudessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä helpottaa kuntien kaavoitustietojen hankintaa ja sujuvoittaa lausuntopyyntöjä. Kysyimme Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjortin ajatuksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän hyödyistä.
”Muiden kuntien tietojen kaivamista tehdään jatkuvasti. Yksi yhteinen järjestelmä varmasti helpottaa tätä työtä. Etenkin naapurikuntien ja maakuntakaavan saaminen yhdestä paikasta helpottaisi seudullisen ja laajemman näkökulman hahmottamista”, Kuusisto-Hjort sanoo.
Erityisesti Kuusisto-Hjort odottaa järjestelmän temaattista hakutoimintoa.
”On hienoa, jos kaava- ja yleismääräyksiä voi tulevaisuudessa hakea teeman perusteella useammasta kaavasta valtakunnallisesti. Hyödyllisiä teemoja ovat esimerkiksi vesienhallinta, massojen hallinta tai luontoarvot”, Kuusisto-Hjort kertoo.
Espoossa on jo tehty kaavoja digitaaliseen muotoon, mutta ei tietomallimuodossa. Tietomalleihin on kuitenkin jatkossa tarkoitus siirtyä. Yleiskaavojen tausta-aineistoja ja mitoitustietoa on jo olemassa paikkatietomuodossa.
”Teemme paljon paikkatietopohjaista analysointia. Ajantasaisten, koko seudun tietojen saaminen helposti yhdestä paikasta olisi tärkeää”, Kuusisto-Hjort jatkaa.
Lausuntopyyntöjen aineistot yhdestä paikasta
Kaavasuunnittelun yhteydessä eri viranomaisilta tarvitaan lausuntoja, joiden avulla varmistetaan, että esimerkiksi ympäristövaikutukset tai pelastustehtävien onnistuminen on huomioitu kaavassa riittävällä tavalla. Lausuntopyynnön yhteydessä eri viranomaisille toimitetaan aineistopaketti, johon kuuluu kaavakartta määräyksineen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muita liitteitä.
”Uusi järjestelmä tulee kyllä helpottamaan tietojen toimittamista lausuntopyynnön antajille, jos ne tulevat tietomallista suoraan. On kuitenkin tärkeää, että lausuntopyyntö pystytään järjestelmänkin kautta toimittamaan oikeaan osoitteeseen”, Kuusisto-Hjort sanoo.
Kuusisto kuitenkin muistuttaa, että pelkkä tietomalli ei lausunnonantajille usein riitä. ”Visualisointi on tärkeä osa yleiskaavan tietosisältöä, se auttaa kokonaisuuden hahmottamista. Olisi tärkeää, että järjestelmässä olisi juuri se sama aineisto, josta kunnassa on päätetty”, hän painottaa.
Ryhti-uutiskirjeen Mikä muuttuu -kirjoitussarjassa esittelemme, mitä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa käytännössä. Uusi tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024, jolloin myös sitä koskevat lait astuvat voimaan. Työ jatkuu Ryhti-hankkeen jälkeenkin: vuosina 2025–2029 on siirtymäkausi, jolloin järjestelmää otetaan laajemmin käyttöön ja siihen lisätään uusia sisältöjä. Toivomme, että vuoteen 2030 mennessä tiedon digimuutos on vakiintunut, ja on syntynyt lukuisia jatkosovelluksia. Tuolloin meillä on maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova rakennettu ympäristö.