Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Montrealin pöytäkirjan osapuolikokouksessa käsitellään otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorattujen kasvihuonekaasujen seurannan kehittämistä

Ympäristöministeriö
21.10.2021 12.56
Tiedote

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokous pidetään virtuaalisesti 23.–29. lokakuuta. Samassa yhteydessä kokoontuu myös otsonikerroksen suojelua koskevan Wienin yleissopimuksen 12. osapuolikokous. Kokouksessa käsitellään otsonikerrosta heikentävien aineiden ja voimakkaiden ilmastokaasujen maailmanlaajuisissa seurantaverkostoissa olevien aukkojen paikkaamista ja otsonirahaston toimintaa.

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden sekä voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa. Muutama vuosi sitten paljastuneet uudet yllättävät CFC-11-päästöt havahduttivat Montrealin pöytäkirjan osapuolet huomaamaan, kuinka puutteellista pöytäkirjalla säädeltyjen aineiden pitoisuuksien havainnointi ilmakehästä on.

EU esittelee lauantaina käynnistyvässä kokouksessa Suomen luonnosteleman päätösehdotuksen, jossa Montrealin pöytäkirjan tiedeyhteisöä ja otsonisihteeristöä pyydetään tekemään esitys maailmanlaajuisen seurantaverkoston parantamisesta sekä arviomaan sen kustannuksia.

Laittomien tuotantolaitosten päästöt osoittivat seurantaverkoston puutteet

CFC-11 on voimakkaasti otsonikerrosta heikentävä kaasu ja myös voimakas kasvihuonekaasu. Sen käyttö on ollut vuodesta 2010 asti kiellettyä maailmanlaajuisesti. Vuonna 2018 tutkijat kuitenkin osoittivat ilmakehässä olevan paljon kiellettyä CFC-11-kaasua, jota oli kertynyt selittämättömästi jo vuodesta 2013. Myöhemmissä tutkimuksissa havaittiin, että ilmakehän yllättävän suuret pitoisuudet johtuivat kahdessa Kiinan koillisessa maakunnassa tapahtuneista päästöistä. Päästöt on yhdistetty laittomaan CFC-11 -tuotantoon ja aineen käyttöön mm. rakennusteollisuudessa lämmöneristeenä.

”Päästöjen alkuperä pystyttiin mallintamaan Japanin ja Etelä-Korean seuranta-asemien avulla, jotka sijaitsivat vallitsevien tuulensuuntien alla. Vastaavien tietojen kerääminen muualta on kuitenkin hyvin epävarmaa, sillä kiellettyjen aineiden maailmanlaajuisessa seurantaverkostossa on jopa kokonaisten mantereiden kokoisia aukkoja”, sanoo projektipäällikkö Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomen valmistelemassa EU-päätösesityksessä painotetaan seurantaverkoston aukkojen paikkaamista kustannustehokkaalla tavalla. Kokouksessa annetaan myös tilannekatsaus CFC-11-päästöjen kehityksestä.

Kokouksessa sovitaan lisäksi järjestelyistä, joilla turvataan monenvälisen otsonirahaston toiminta ja rahoitus poikkeusaikana, kunnes fyysisesti järjestettävät neuvottelut ovat jälleen mahdollisia. Rahaston avulla kehitysmaille hyvitetään kustannuksia, joita aiheutuu säädeltyjen yhdisteiden tuotannon ja kulutuksen vähentämisestä.

Energiatehokkuuden kehittämisellä merkittäviä ilmastohyötyjä

Montrealin pöytäkirjan tavoitteena on myös ilmastonmuutoksen torjunta. Sekä vanhat klooratut kaasut (freonit) että niitä korvaavat fluoratut kaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Vuodesta 2019 alkaen myös korkean lämmityspotentiaalin fluoratut kasvihuonekaasut ovat kuuluneet Montrealin pöytäkirjan sääntelyn piiriin.

Pöytäkirjan toimet voivat vastaisuudessa ehkäistä ilmastonmuutosta myös energiatehokkuutta edistämällä, sillä pelkästään sen parantamisella erilaisissa lämpöpumpuissa sekä kylmä- ja ilmastointilaitteissa – joiden käyttö on maailmanlaajuisesti valtavassa kasvussa – voidaan Montrealin pöytäkirjan tieteellisen asiantuntijapaneelin mukaan ehkäistä ilmaston lämpenemistä arviolta puolella asteella. Montrealin pöytäkirjan piirissä neuvotellaan energiatehokkuuskriteereiden käyttöönotosta osana rahoitusehtoja, mutta uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii otsonirahaston (Multilateral Fund) ja muiden monenvälisten rahastojen välistä yhteistyötä.

Kokouksessa kuullaan asiantuntijapaneelin katsaus teknisistä mahdollisuuksista, joilla laitteiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Eeva Nurmi
neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
0295 250 209
[email protected]

Tapio Reinikainen
projektipäällikkö
Suomen ympäristökeskus
050 598 8548
[email protected]

Montrealin pöytäkirja ja otsonikerroksen suojelu

1980-luvulla havaittu otsoniaukko herätti huolen otsonikerroksen ohenemisesta ja sen aiheuttamasta uhasta maapallolle. Otsoniaukon aiheuttajaksi paljastuivat yleisesti käytössä olleet CFC-kaasut, eli pääasiassa jäähdytyslaitteiden freonit sekä sammutuslaitteistoissa käytetyt halonit. Vuonna 1987 maailman maat sopivat näiden kaasujen tuotannon ja käytön lopettamisesta Montrealin pöytäkirjassa.

Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on sittemmin vähentynyt yli 98 prosenttia. Otsonikerrosta tuhoavien aineiden korvaajiksi tulleet HFC-aineet sovittiin otettavaksi mukaan Montrealin pöytäkirjaan ns. Kigalin muutoksella vuonna 2016. HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden käyttö erityisesti kehittyvässä maailmassa kasvaa räjähdysmäisesti kylmä- ja ilmastointilaitteiden yleistymisen myötä.

Sivun alkuun