Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta alustava sopu

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 4.3. alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen valmisteluun. Sovun tuloksena syntynyttä ehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetus tulisi sovellettavaksi 18 kuukauden kuluttua sen voimaan tulosta.

Asetuksella halutaan vähentää pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä, vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Ehdotuksessa otetaan huomioon pakkausten koko elinkaari.

Uudelleenkäytölle ja -täytölle vaatimuksia

Uudelleenkäytölle ehdotetaan sitovia tavoitteita vuodeksi 2030 ja ohjeellisia tavoitteita vuodeksi 2040. Tavoitteet koskevat seuraavia pakkaustyyppejä, joskin eri pakkauksille on eri tavoitteet: alkoholijuomat ja alkoholittomat juomat (lukuun ottamatta viiniä ja maustettuja viinejä, maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia), kuljetus- ja myyntipakkaukset (lukuun ottamatta vaarallisiin tavaroihin tai suuriin laitteisiin käytettäviä pakkauksia ja elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketuksiin joutuvia joustavia pakkauksia) ja ryhmäpakkaukset. Myös pahvipakkaukset on vapautettu kuljetuspakkauksia koskevista vaatimuksista. Uudelleenkäyttövelvoitteista voi kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin, esimerkiksi jos poikkeuksen myöntävä jäsenvaltio on saavuttamassa jätteen syntymisen ehkäisemistä ja pakkausjätteiden kierrätystä koskevat tavoitteensa.

Suomen kannalta on tärkeätä, että uudelleenkäyttötavoite ei koske maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia, joille uudelleenkäyttöön soveltuvat pakkaukset eivät olisi tarkoituksenmukaisia elintarvikehygienian kannalta. Suomen kannalta on hyvä, että myös viini on tavoitteiden ulkopuolella, koska se on pääasiassa tuontituote, jolle uudelleenkäyttöjärjestelmien luominen olisi hankalaa. Suomelle on myös tärkeää, että kuljetuspakkausten uudelleenkäyttötavoitteet eivät koske kartonkipakkauksia eivätkä suurten laitteiden pakkauksia. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti näiden poikkeusten puolesta. Lisäksi tullaan vielä tarkasti selvittämään muut asetuksen joustomahdollisuudet.

Suomi on kannattanut pakkausten uudelleenkäytön edistämistä sellaisissa käyttökohteissa, joihin uudelleenkäyttö luontevasti sopii ja se on ympäristön kannalta perusteltua. Asetusehdotuksesta on saatu karsittua Suomen oloihin huonosti sopivia velvoitteita, mutta sen toimeenpano tulee olemaan tässäkin muodossa haastavaa osalle toimijoista. 

Take away -tuotteita myyvät yritykset, kuten ravintolat ja kahvilat, velvoitetaan tarjoamaan asiakkaille veloituksetta mahdollisuutta ostaa juomia tai valmiita ruoka-annoksia omiin pakkauksiinsa. Lisäksi 2030 alkaen 10 prosenttia take away -tuotteista pitäisi tarjota uudelleenkäytettävissä astioissa. 

Uudelleenkäyttötavoitteet eivät koske mikroyrityksiä. Lisäksi toimijat voivat muodostaa enintään viiden loppujakelijan yhteenliittymiä täyttääkseen juomien uudelleenkäyttötavoitteet.

Vaatimuksia pakkausten turvallisuudesta ja kestävyydestä

Ehdotuksen mukaan kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä. 

Ehdotuksessa asetettaisiin yleistavoitteet muovipakkauksissa käytettävälle kierrätetyn muovin pitoisuudelle. Tavoite ei koske kompostoituvia muovipakkauksia eikä pakkauksia, joissa on muovia alle 5 prosenttia pakkauksen kokonaispainosta. Poikkeus on tärkeä osalle suomalaisista toiminnanharjoittajista. Komission on tarkasteltava vuoden 2030 tavoitteiden toteutumista ja arvioitava vuoden 2040 tavoitteiden toteutettavuutta. 

Ehdotuksessa kehotetaan komissiota myös arvioimaan biopohjaisten muovipakkausten teknisen kehityksen tilannetta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja asettamaan arvioinnin perusteella kestävyysvaatimukset muovipakkausten biopohjaiselle sisällölle. Suomi on ajanut biopohjaisten muovien vahvempaa asemaa ja ehdotus on tältä osin parantunut.

Ehdotuksessa tiukennetaan vaatimuksia pakkauksissa käytetyistä huolta aiheuttavista aineista. Myös pakkausmerkintöjen yhdenmukaistamisesta on vaatimuksia, millä halutaan parantaa kuluttajille annettavaa tietoa ja helpottaa lajittelua. 

Jäsenvaltiot vapautetaan vaatimuksesta perustaa panttiin perustuvia muovipullojen ja metallitölkkien palautusjärjestelmiä, jos ne saavuttavat yli 80 prosentin erilliskeräysasteen vuonna 2026 ja jos ne toimittavat täytäntöönpanosuunnitelman, johon sisältyy strategia 90 prosentin erilliskeräystavoitteen saavuttamiseksi. Suomen nykyinen panttijärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. 

Ehdotus kieltäisi tietyt kertakäyttöiset pakkaukset, kuten hedelmien ja vihannesten kertakäyttöiset muovipakkaukset, elintarvikkeiden ja juomien, mausteiden ja kastikkeiden kertakäyttöiset pakkaukset hotelli-, ravintola- ja catering –alan tarjoiluissa, majoitusalalla käytettävien pienten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden pakkaukset (esimerkiksi shampoo- tai vartalovoidepullot) sekä erittäin kevyet muovipussit (esimerkiksi irtotavarakaupoissa tarjottavat muovipussit).

Lisätietoja:

Tarja-Riitta Blauberg
ympäristöneuvos
p. 0295 250 059
[email protected]