Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Rakennusten energia-avustus vastaa sille asetettuja tavoitteita

Ympäristöministeriö
27.1.2021 13.38
Uutinen

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuoden 2020 alusta lähtien avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on pienentää asumisen ilmastopäästöjä. Avustuksesta ja sen myöntämisen laskentaperusteista on tullut kysymyksiä, joihin vastaamme alla.

1. Miten avustuksen saannin ehtona oleva energiatehokkuuden parantuminen lasketaan ja todennetaan?

Energiatehokkuuden parantuminen lasketaan vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Laskenta tehdään vertaamalla energiatehokkuutta kuvaavia E-lukuja.

Laskennassa käytettävän tiedon täytyy olla ajantasaista tietoa alkuperäisistä ratkaisuista sekä aiottujen muutosten vaikutuksista rakennuksen E-lukuun. Aiemmin tehdyt energiatehokkuuden parannukset voi ottaa laskennassa huomioon, mutta niihin ei saa avustusta.

Laskelmalla osoitetaan, että on oikeutettu hakemaan asuinrakennuksen energia-avustusta. Avustuksen suuruus riippuu tehtävistä toimenpiteistä sekä niiden kustannuksista. Avustettavaksi hyväksyttävän osuuden kustannuksista päättää ARA hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Laskentamenettely on sama kuin luvanvaraista korjausrakentamista koskevissa hankkeissa. Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi, enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Avustuksen saamisen edellyttämät tasot on säädetty asetuksessa. Asuinkerrostalon ja rivitalon energiatehokkuuden tulee parantua vähintään 20 prosenttia ja pien- ja ketjutaloissa vähintään 30 prosenttia verrattuna voimassa olevien säädösten (YmA 4/13, edilex.fi ja YmA 2/17, edilex.fi) vähimmäistasoon; tai vaihtoehtoisesti kaikissa edellä mainituissa rakennusluokissa tulee saavuttaa uudisrakentamisen lähes nollaenergiataso (YmA 1010/2017, edilex.fi), jolloin on mahdollista saada suurempi avustus, mikäli investoinnit ovat suuria.

Energiatehokkuuden paraneminen osoitetaan energiatodistuksella maksatuksen yhteydessä.

2. Onko kaukolämmöstä maalämpöön ja lämmöntalteenottoon siirtymisellä ilmastovaikutusta?

Kyllä on. Alla on laskelma (Kuva 1), josta näkee, että päästöt vähenevät noin 84 prosenttia, kun käytetään samoja päästökertoimia kuin Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 valmistelussa.

Alempana oleva laskelma (Kuva 2) on tehty Helen Oy:n (Helsinki) käyttämillä päästökertoimilla, ja tuolloin päästöt vähenevät 72 prosenttia.

Kuva 1 Taloyhtiön energiankulutus sekä päästöt ja niiden pieneneminen Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 päästökertoimilla

  Kaukolämpö  Maalämpöpumppu + poistoilmalämpöpumppu   CO2 päästökerroin
Kaukolämpö 145   kWh/m2; a 160 g/kWh
Sähkö 10 60 kWh/m2; a 65 g/kWh
Päästöt 23 800 3 900 g/m2; a    
Päästövähenemä %   -84 %      

Kuva 2 Taloyhtiön energiankulutus sekä päästöt ja niiden pieneneminen Heöen Oy:n (Helsinki) käyttämillä päästökertoimilla

  Kaukolämpö Maalämpöpumppu + poistoilmalämpöpumppu   CO2 päästökerroin
Kaukolämpö 145   kWh/m2; a 198 g/kWh
Sähkö 10 60 kWh/m2; a 139 g/kWh
Päästöt 30 003  8 340  g/m2; a   
Päästövähenemä %   -72 %         

Lisäksi on energiatehokkuuden toinen puoli, eli uusiutuvan energian mahdollisimman suuri osuus. Edellä olevan mukaisessa tilanteessa ostoenergian määrä pienenee useita kymmeniä prosentteja, jolloin rakennuksen omistaja saa myös taloudellista hyötyä pidemmällä aikavälillä. Alla olevassa esimerkkilaskelmassa (Kuva 3) ostoenergian määrän vähentyminen on runsas 60 prosenttia.

Kuva 3 Taloyhtiön energiankulutuksen vähenemä

  Kaukolämpö Sähkö     Vähenemä %      
Lähtötilanne 145 10   kWh/m2
Poistoilmalämpöpumppu 90 20  -45 % kWh/m2
Poistoilmalämpöpumppu +
maalämpöpumppu
  60 -50 % kWh/m2

3. Vaikuttaako avustus eri lämmitysmuotojen väliseen kilpailuasemaan?

Avustus on teknologianeutraali: kaikki keinot sekä mahdolliset uudet innovaatiot ovat käytettävissä. Rakennuksen omistaja päättää mitä keinoja haluaa käyttää. Usein valintoihin vaikuttaa päästöjen pienentymisen lisäksi tarvittavan ostoenergian määrän pieneneminen, ja sitä kautta asumisen kustannusten lasku, sekä jonkin verran myös mahdollisuus hyödyntää talteen otettua lämpöä täysimääräisesti.

4. Tukeeko avustus hallituksen tavoitetta luopua fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä?

Kyllä. Avustusta voi saada myös fossiiliseen polttoaineeseen perustuvan lämmitysjärjestelmän (mm. öljylämmityksen) vaihtamiseen muuhun kuin fossiiliseen polttoaineeseen perustuvaan lämmitysmuotoon, kunhan avustuksen saamisen ehtona oleva energiatehokkuuden parantuminen toteutuu.

5. Paljonko avustusta on myönnetty? Paljonko sitä on vielä jäljellä?

Avustusta on myönnetty 25.1.2021 mennessä yhteensä 29,5 miljoonaa euroa, josta asunto-osakeyhtiöille noin 23 miljoonaa euroa, henkilöhakijoille noin 3,3 miljoonaa euroa ja Ara-yhteisöille noin 3,2 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti myönteisen päätöksen ovat saaneet nyt noin 700 henkilöhakijaa ja noin 300 taloyhtiötä.

Vuonna 2021 avustusta on myönnettävissä noin 40 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö p. 0295 250 122, [email protected]

Ryhmäpäällikkö Sami Turunen, ARA, p. 029 525 0803, [email protected]

Ylitarkastaja Johanna Heikkilä, ARA, p. 029 525 0962, [email protected]

Sivun alkuun