Näkökulma
Suosittu mutta vaikeaselkoinen ASP-järjestelmä huolletaan nykypäivään

Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän, tutummin ASP:n, ajatus on kannustaa pitkäjänteiseen säästämiseen ja tukea ensiasunnon ostoa. Järjestelmä on suosittu, mutta sen lainsäädäntö rehellisesti sanottuna vanhentunut ja vaikeaselkoinen.

ASP-järjestelmä luotiin 1980-luvun alussa edistämään nuorten asuntosäästämistä ja helpottamaan ensiasunnon ostoa. Keskeiset elementit olivat samat kuin nykyisin. Lain esitöistä vuodelta 1980 voisi kopioida virkkeitä suoraan nykytilanteeseen: ”Ensiasunnon hankkijoista ovat vaikeimmassa asemassa nuoret, joilla ei ole käytettävissä asunnonhankintaan kertyneitä säästöjä eikä muuta omaisuutta. Erityisesti nuorten asunnonhankintaa viivästyttää opiskelu ja sen rahoittamiseksi otetut velat sekä yleensä keskimääräistä alempi tulotaso.”

Vuoden 2023 Asukasbarometrin mukaan lähes 90 prosenttia kaikista vastaajista valitsisi mieluiten omistusasunnon. Vuokralla asuvista toive on 60 prosentilla. Silti ensiasunnon ostajien ikä nousee, ja ensimmäiseen omistusasuntoon kiinni pääseminen näyttää ja tuntuu aiempaa vaikeammalta. Edes asuntojen hintojen lasku ei saanut ensiasunnon ostajia laajamittaisesti liikkeelle, kun asuntolainojen korot nousivat ja taloudellinen epävarmuus lisääntyi.

Valtion tuki ja toimiva asuntosäästöjärjestelmä voisi tukea erityisesti niitä ensiasunnon ostajia, joilla ei ole valmiiksi suurta varallisuutta, mutta on edellytykset saada asuntolaina ja selviytyä sen hoitamisesta. Nopeimmillaan talletukset ja vaadittu säästöosuus on mahdollista saada kasaan reilussa puolessatoista vuodessa, mutta säästää voi hitaamminkin. Omaan asuntoon sinnikkäästi säästänyt ostaja lienee toivottu asiakas myös asuntolainoja myöntävän pankin näkökulmasta.

Aika kangistaa lainsäädännön, minkä ovat havainneet niin säästäjät kuin heitä neuvovat pankit. 44-vuotias ASP-järjestelmä on vanhetessaan muuttunut jäykäksi ja vaikeaksi soveltaa. Sekä pankin että asiakkaan kannalta on usein kätevämpää rahoittaa ensiasunto tavallisella asuntolainalla. Silloin ASP-säästäjä ei hyödy korkotuesta tai maksuttomasta valtiontakauksesta. Itselleni kävi niin, että ASP-laina oli yksityiskohdissa niin joustamaton ja vaikeaselkoinen, että matkan varrella vaihtoon meni sekä pankki että asuntolaina. Kokemus antaa motivaatiota päivittää lainsäädäntö nykyaikaan.

ASP ei siis tällä hetkellä tee sitä, mitä se lupaa. Siitä huolimatta järjestelmä on suosittu, ja tarve sille on edelleen olemassa. Ympäristöministeriössä käynnistetyssä ASP-lainsäädännön kehittämishankkeessa jokainen pykälä huolletaan ja kirjoitetaan uusiksi. Tavoitteena on, että tavallinen asuntosäästäjä, omistusasuntoa toivova ja pankin työntekijä saa paremmin selvän sen sisällöstä.

• ASP-lainsäännön uudistusta voi seurata hankkeen sivulla.

Kirjoittaja