Näkökulma
Tutkimusyhteistyö nostaa valmistelun tasoa — kolme esimerkkiä kertoo miksi
Tutkijoiden kanssa tehty yhteistyö parantaa ympäristöministeriön valmistelutyötä erityisesti silloin, kun tutkimus liittyy suoraan lainvalmisteluun, etenee samaan tahtiin valmistelun kanssa ja tutkijoiden ja valmistelijoiden välillä on jatkuvaa keskustelua. Miten tutkimustiedon rooli on näkynyt käytännössä?
Ensimmäinen esimerkki on Syken johtama REPower-CEST-hanke (2026). Se tuotti tietoa aurinko- ja tuulivoiman luontovaikutuksista alueidenkäyttölain uudistuksen tueksi (Vuori & Hytönen (toim.) 2026). Tutkimus yhdisti kirjallisuuskatsauksen ja suomalaisten YVA-hankkeiden analyysin, ja sen sisältö suunniteltiin yhdessä lain valmistelijoiden kanssa. Tulokset osoittivat, että luontohaitat syntyvät erityisesti elinympäristöjen pirstoutuessa ja ekologisten yhteyksien katketessa. Samalla havaittiin, että nykyiset ympäristövaikutusten arviointikäytännöt eivät ota riittävästi huomioon hankkeiden yhteisvaikutuksia. Tutkimus osoitti kehittämistarpeen: luontovaikutusten arviointikriteerejä tulee uudistaa ja rakentamisen sijoittumisen ohjausta vahvistaa.
Toinen esimerkki liittyy luonnonsuojelulain uudistukseen, jossa BOOST-hanke (2026) tuki ekologisen kompensaation sääntelyn valmistelua. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutettava haitta hyvitetään tuottamalla vastaavaa luontoa jossain muualla. Yhteistyötä tehtiin lausuntojen, selvitysten, työpajojen ja keskustelujen kautta. Tutkimuksessa kehitettyjä käsitteitä ja menetelmiä, kuten luonnonarvohehtaaria ja kompensaation laskentaperiaatteita, hyödynnettiin sääntelyn valmistelussa. Yhteistyö nosti esiin myös haasteita (Kujala ym. 2024). Näkemyserot liittyivät erityisesti siihen, miten vältetty haitta voidaan ottaa huomioon kompensaation laskennassa. Kokemusten perusteella avoin vuorovaikutus ja kyky käsitellä erimielisyyksiä ovat ratkaisevia tutkimusyhteistyön onnistumisen kannalta.
Kolmas esimerkki tulee Kiertotalouden green deal -sitoumusten arvioinnista. Tässä tutkimusyhteistyö on jo arkea ministeriön toiminnassa (Ympäristöministeriö 2024). Tutkijoista koostuva arviointiryhmä (mm. Syke, Luke, VTT) käy läpi kuntien, yritysten, järjestöjen jne. sekä valtion välillä tehtyjä Kiertotalouden green deal -sitoumuksia ja arvioi niiden vaikuttavuutta ja kunnianhimoa. Lisäksi ryhmä tuottaa asiantuntija-arvioita valmistelun tueksi. Tutkimustieto toimii laadun varmistajana ja tuo valmisteluun yksityiskohtaista asiantuntemusta.
Näitä esimerkkejä yhdistää se, että tutkimustieto kytkeytyy suoraan valmisteluun, tutkijoiden ja valmistelijoiden yhteistyö on jatkuvaa ja keskustelevaa ja tutkimus tuottaa konkreettisia työkaluja tai menetelmiä, kuten luontovaikutusten arviointikriteerit, kompensaation laskentaperiaatteet sekä sitoumusten asiantuntija-arviointi. Kun nämä toteutuvat, tutkimus ei jää taustalle vaan siitä tulee osa valmistelun ydintä.
Satu Aavanranta
Väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
Kirjoittaja työskenteli keväällä 2026 ympäristöministeriössä vierailevana tutkijana tarkastellen tutkimustiedon hyödyntämistä ministeriön valmistelussa. Tarkastelu perustui kolmeen esimerkkitapaukseen sekä niihin liittyviin aineistoihin ja haastatteluihin, joissa kartoitettiin virkahenkilöiden ja tutkijoiden näkemyksiä tutkimusyhteistyöstä.
Lähteet:
BOOST – Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä (STN) (2026).
Strateginen kompensaatio. Strateginen kompensaatio - BOOST
Kujala, H., Pappila, M., Leskinen, P., Tuomisaari, J., Jalkanen, J., Salokannel, V., Nieminen, E., Moilanen, A., Halme, P., Aulake, M., Pykäläinen, E., Mustajärvi, L., Oinonen, I., Kotilainen, J. & Kotiaho, J. (2024). Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista. Alue ja ympäristö, 53(1), 112–135.
REPower CEST (2026). Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä. Suomen ympäristökeskus Syke ym.
Vuori, K.-M. & Hytönen, J. (toim.) (2026). Tuuli- ja aurinkovoiman ekologinen kestävyys Suomessa: Nykytila ja kehittämistarpeet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2026. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Tuuli- ja aurinkovoiman ekologinen kestävyys Suomessa: Nykytila ja kehittämistarpeet
Ympäristöministeriö (2024). Kiertotalouden green deal