Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Uudellemaalle perustetaan suojelualueita

Ympäristöministeriö
15.4.2021 13.31
Tiedote
Vallisaaren luontoa. Kuva: Katri Lehtola / Metsähallitus

Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksilla perustetaan Uudellemaalle valtion maille uusia suojelualueita yhteensä noin 8200 hehtaaria. Valtiolle jo aiemmin suojelutarkoituksiin varatut alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon. Tänään hyväksytyt asetukset tulevat voimaan 13.5.2021.

”Perustettavat luonnonsuojelualueet vahvistavat Uudenmaan suojelualueverkostoa. Ne suojelevat arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja alueella, jolla väestön tiheys ja kasvu sekä erilaiset maankäyttöpaineet luovat oman haasteensa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Alueet ovat luontoarvoiltaan merkittävät ja monet niistä ovat myös tärkeitä ulkoilupaikkoja ja kiinnostavia retkikohteita, joihin kannattaa tutustua!” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Valtioneuvoston asetuksella perustetaan 29 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 5 883 hehtaaria, josta noin 5 099 hehtaaria maa-alueilla ja noin 784 hehtaaria vesialueilla. Ympäristöministeriön asetuksella perustetaan 67 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 2 302 hehtaaria. Valtioneuvoston asetuksella perustetaan alueet, joiden pinta-ala on yli 100 hehtaaria. Kirkkonummella sijaitseva Porkkalan luonnonsuojelualue sekä Uudenmaan maakunnan eräät laajat merelliset suojeluun varatut alueet on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueeksi myöhemmin erillisillä valtioneuvoston asetuksilla.

Vaikka monet perustettavista alueista ovat pinta-alaltaan pieniä, niillä on arvokasta luontoa. Kokonaisuutena nämä luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Uudenmaan alueen luontoa, lukuun ottamatta leimallisesti merellisiä suojeluarvoja. Lisäksi alueet palvelevat opetustarkoitusta, luonnon virkistyskäyttöä ja tutkimusta. Laajemmilla alueilla sallitaan myös keskeisimpien riistalajien, kuten hirven ja metsäkauriin sekä eräiden pienpetojen metsästystä. Lisäksi Metsähallitus voi myöntää lupia vieraslajien, kuten valkohäntäpeuran metsästykseen. Nykyisiin vuokrasopimuksiin perustuva metsästys alueilla jatkuu 28.2.2022 asti.

Laajoja metsäluonnon suojelualueita, soita, lintuvesiä ja lähiluontoa

Perustettavista luonnonsuojelualueista laajoja metsäluonnon suojelualueita ovat Rörstrandin vanhan metsän, Kummelbergenin, Metsäkulman ja Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueet. Metsiä täydentävät lisäksi erilaiset puustoiset suot ja boreaaliset lehdot. Lajistoltaan nämä metsäiset luonnonsuojelualueet ovat erittäin monipuolisia ja edustavia vanhan metsän alueita, jotka tarjoavat elinympäristön useille vaateliaille kääpä-, sammal- ja jäkälälajeille.

Medvastön ja Stormossenin luonnonsuojelualue on esimerkki merenrannikolla sijaitsevasta laajasta ja erityisen monipuolisesta alueesta. Soiden, vanhojen metsien ja lehtojen lisäksi Medvastön alueella korostuvat edustavat hoidon piirissä olevat perinnebiotoopit, kuten merenrantaniityt ja hakamaat. Jokilaaksoissa ja jokiuomien varrella sijaitsevat Keravanjokikanjonin lehto ja Ohkolanjokilaakso ovat arvokkaimpia ja edustavimpia lehtokohteita, ja niillä esiintyy myös niittyjä. Lohjanjärven alueiden luonnonsuojelualue on merkittävä etenkin lehtojen, kalkkivaikutteisten kallioiden ja perinnebiotooppien suojelun kannalta. Myös Vestran vanhojen metsien, soiden ja lehtojen luonnonsuojelualue on luonnoltaan erittäin monipuolinen. Se täydentää alueelle jo perustettujen yksityisten luonnonsuojelualueiden kanssa pääkaupunkiseudun virkistyskäytön kannalta merkittävän Natura 2000 -alueen suojelun.

Suoluonnon suojelun kannalta merkittäviä alueita ovat Inkoon Stormossenin, Boxin soiden, Lampisuon, Keihässuon, Klaukkalan Isosuon, Kivilamminsuon ja Pitkästenjärvien, Petkelsuon, Kurkisuon ja Kotojärven ja Isosuon luonnonsuojelualueet. Stormossenin aarnialue Hankoniemellä on sijainniltaan Suomen eteläisin ja siihen nähden poikkeuksellisen laaja, mosaiikkimainen suokokonaisuus. Perustettavien luonnonsuojelualueiden suot ovat pääsääntöisesti säilyneet ydinosiltaan ojittamattomina, ja ovat erittäin tärkeitä uusmaalaisen suolajiston ja linnuston elinympäristöjä. Saltfjärdenin, Täktominlahden ja Svanvikenin, Ahvenkoskenlahden sekä Läppträsketin luonnonsuojelualueet ovat merkittäviä lintuvesiä. Lintuvedet ovat tärkeitä muuttavien sorsalintujen, joutsenten, hanhien ja kahlaajien levähdys- ja ruokailualueita sekä pesimäalueita. Långvassfjärdenin ja Kapellvikenin luonnonsuojelualueet edustavat arvokkaita merenlahtien lintukosteikkoja. Långvassfjärdenin perinnemaisemia ja rantaniittyjä hoidetaan aktiivisesti mm. laiduntamalla.

Perustettavilla luonnonsuojelualueilla on myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Esimerkkinä merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä on Helsingin edustalla sijaitseva Vallisaaren luonnonsuojelualue. Tärkeänä lähiluontokohteena toimii esimerkiksi Elfvikin metsän luonnonsuojelualue Espoon Laajalahdessa.

Luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua

Uudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla saatetaan voimaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin valtiolle hankituilla tai varatuilla valtion alueilla luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusmääräykset. Valmistelun alkuvaiheessa kuultiin laajasti maakunnallisia ja paikallisia sidosryhmiä. Keskusteluja on käyty yli kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa, joissa on kartoitettu mm. maakuntaliiton, kuntien, luonnonsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestöjen, riistahallinnon, kalastustahojen ja metsästysseurojen näkemyksiä alueiden perustamisesta.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 278, [email protected]

Vs. aluepäällikkö Annukka Rasinmäki, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 0206394694, [email protected]

Sivun alkuun