Valkoposkihanhien kevätmuutto eteni nopeasti ja ennätysaikaisin
Kevätmuutto päättyi toukokuun lopulla. Muuton sujuvuuteen vaikuttivat lämpimät säät ja myötätuuli.
Ympäristöministeriö ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat
Suomessa pesivää valkoposkihanhikantaa saapui maahan jo maaliskuun lopulta lähtien. Huhtikuun loppupuolella Suomessa oli havaittu jo kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia. Yksittäisiä hanhia on havaittu pelloilla Itä-Suomessa myös toukokuun lopun jälkeen, muuton jo päätyttyä.
Toukokuun loppuun mennessä vahinkoilmoituksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista oli tehty koko maassa noin 230 kappaletta. Näistä valkoposkihanhien päämuuttoreitiltä Pohjois-Karjalan alueelta on tullut 146 kappaletta ja Kaakkois-Suomesta 52 kappaletta. Vahinkoilmoituksia tehtiin muutamia enemmän kuin keväällä 2023.
Hanhia saapui keskimääräistä pohjoisemmaksi, muuttavien hanhien kokonaismäärässä ei juuri muutoksia viime vuoteen
Kovin muutto alkoi 13. toukokuuta, jolloin Porvoon Söderskärin lintuasemalla havaittiin 161 000 valkoposkihanhea ja 220 000 todennäköistä valkoposkihanhea. Barentsinmeren kannan muuttavat valkoposkihanhet pysähtyivät lepäämään Porvoon ja Värtsilän väliselle alueelle. Muutto jatkui kiivaana seuraavan viikon. Paikallismäärät olivat suuria Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurimmat ruokailevien ja lepäilevien valkoposkihanhien kerääntymät arvioitiin 14. toukokuuta Tohmajärven Valkeasuolla, jossa havaittiin 54 000 hanhea sekä 15. toukokuuta Parikkalan Saaren Pohjanrannassa, jonne kerääntyi noin 70 000 hanhea. Viikon aikana Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloilla ja järvillä lepäili enimmillään arviolta reilusti yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea.
Huippuvaiheen aluksi valkoposkihanhia saapui keskimääräistä pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Kuopion Maaningalla havaittiin toukokuun puolivälissä 6100 paikallista valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalassa hanhia oli tavallista enemmän Outokummussa ja Polvijärvellä. Huippuvaiheen lopuksi tuulet painoivat hanhien reitin osaksi Venäjän puolelle, joten kaikkiaan valkoposkihanhien voidaan arvioida käyttäneen Suomen ilmatilaa keskimääräisesti.
Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun sekä suomalaiseen ja saksalaiseen lähetinhanhitietoon.
Karkotustoimilla vahinkoja vastaan
Sekä yksittäiset viljelijät että ELY-keskuksilta avustusta saaneet hankkeet pyrkivät ennaltaehkäisemään valkoposkihanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja karkottamalla hanhia. Muutamilta hanhille varatuilta lintupelloilta loppui syötävä nurmi kevätmuuton aikana.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi huhtikuussa 54 tilalle poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen niitä vahingoittamattomilla menetelmillä pelloilta vakavien viljelysvahinkojen estämiseksi. Tällä hetkellä voimassa on 66 poikkeuslupaa, jotka koskevat 319 tilaa. 35 tilalla on voimassa vuonna 2022 myönnetty poikkeuslupa valkoposkihanhien ampumiseen. Poikkeamislupia valkoposkihanhien karkottamiseen haettiin keväällä 2024 aiempaa vähemmän.
- Voimassa olevien poikkeuslupien lupa-alueita voi tarkastella karttapalvelussa: ArcGIS Web Application
Lisätietoja
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
[email protected]
p. 029 5026 252
Laura Mononen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 0295 250 274