Valkoposkihanhien muuttoon varaudutaan yhteistyöllä

Valkoposkihanhien muutto on alkanut. Muuttoa seurataan noin sadan satelliittihanhen avulla. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä vuonna 2021 satelliittipaikantimilla varustamista valkoposkihanhista neljä on Etelä-Suomessa, yhdeksän Baltiassa, mutta suurin osa hanhista on vielä talvehtimisalueilla.

Ympäristöministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Luonnonvarakeskus

Pohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee kevään aikana viikoittaisen tiedotteen valkoposkihanhien muutosta. Muuttotiedotteiden tiedot kootaan yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Tietoja kerätään BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalveluiden avulla.

Hanhitietoutta on lisätty kouluttamalla kuntien maaseutuviranomaisia, ProAgrian neuvojia sekä viljelijöitä hanhien ekologiasta, muuttoreiteistä, muuttokäyttäytymisestä, populaation kehityksestä, vahingoista ja niiden ennaltaehkäisystä sekä lintupelloista ja hanhipaimentoiminnasta. Lisäksi ELY-keskusten ja kuntien viranomaisia on koulutettu rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun uuden lain toimeenpanosta.

Vahinkojen torjuntaan palkataan hanhipaimenia Tohmajärven ja Liperin alueelle. Hanhipaimenet karkottavat hanhia arvokkailta pelloilta siten, että ne hanhet keskittyisivät ruokailemaan hanhipelloilla. Hanhipaimentoiminnan tavoitteena on ehkäistä hanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja ja jakaa hanhitietoutta alueella.

Luonnonvarakeskuksen hanhipeltotutkimus jatkuu Kitee-Tohmajärvi- alueella

Ympäristöministeriön rahoittamassa ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa testataan eri karkotusmenetelmien tehokkuutta, ja niiden vaikutuksia sekä pesimälinnustoon että levähtäviin lajeihin.

”Kokemukset hanhipeltojen toiminnasta vuonna 2021 olivat rohkaisevia, ja viljelijöiden kiinnostus hanhipeltoja kohtaan vaikuttaa kasvaneen,” toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen.

Maanviljelijät ovat tarjonneet tänä vuonna peltojaan hanhipelloiksi jopa enemmän kuin 2021, mikä mahdollistaa tutkimuksen jatkumisen. Maastotyöt hanhipelloilla alkavat vapun jälkeen. Hanhipeltoja tulee Kiteelle, Tohmajärvelle ja Liperiin.
 
Toimiva hanhipeltokonsepti tarvitsee rinnalleen hanhien aktiivisen karkotuksen. Hanhien karkotuksessa käytetään Pohjois-Karjalassa laser-laitteita ja keväällä testataan myös äänikarkottimen toimintaa.

Poikkeusluvat valkoposkihanhien karkottamiseen myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus

Keväällä 2022 poikkeuslupa valkoposkihanhien karkottamiseen viljelyksiltä on voimassa 215 tilalla. ELY-keskuksessa on vielä vireillä hakemukset 127 tilalle. Keväällä karkotuksessa on sallittua käyttää valkoposkihanhia vahingoittamattomia menetelmiä pois lukien kovaääniset äänipelotteet.

Korvaushakemusten käsittelyssä siirrytään kesällä jatkuvaan käsittelyyn, jolloin korvausta haetaan alueellisesta ELY-keskuksesta heti vahinkotapahtuman ja vahingon toteamisen ja arvioinnin jälkeen kuitenkin viimeistään 31.12.2022 mennessä. Tämän odotetaan lyhentävän käsittelyaikoja.

Lintuinfluenssaan varaudutaan yhdessä Ruokaviraston kanssa. Lintuinfluenssa on vaivannut hanhia talvehtimisalueella ja aiheuttanut lintujen joukkokuolemia.  Sairaista linnuista tulee ilmoittaa Ruokavirastoon tai kunnaneläinlääkärille.

Lisätietoja:

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori
Pohjois-karjalan ELY-keskus
[email protected]
p. 0405475028

Hanne Lohilahti
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 374
[email protected]

Hanhipellot:
Jukka Forsman
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
p. 0295 322 395
[email protected]

Mikko Jokinen
erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
p. 0295 323 525​​​​
​​​​​​​[email protected]

Poikkeusluvat:
Matleena Louhisalmi
ylitarkastaja
Varsinais-Suomen ELY-keskus
[email protected]