Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Veneiden toimittaminen jätehuoltoon lopahtaa usein tiedon puutteeseen 

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 31.1.2024 8.46
Tiedote
Vanha lasikuituvene metsässä.

Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että vene- ja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta.  

Ympäristöministeriö selvitti käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen pullonkauloja kyselytutkimuksilla Itämeren rannikkokunnissa. Kyselyyn vastasi reilu 600 niin sanotun suuren yleisön edustajaa ja noin sata ammattilaista, kuten venesatamien, veneilyseurojen, venevalmistajien ja venemyyjien sekä kuntien ja jätelaitosten edustajaa. 

Kyselyä seuranneessa selvityksessä on tarkasteltu veneiden keräyksen ja kierrätyksen nykytilaa Suomessa ja valituissa Euroopan merkittävissä veneilymaissa. Näiden perusteella selvitykseen on koottu ehdotuksia keinoista, joilla veneitä saataisiin tehokkaammin jätehuollon piiriin.

Lasikuituveneiden määräksi Suomessa arvioidaan yli 700 000. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä. Käytöstä poistuvien veneiden lukumääräksi arvioidaan elinkaarilaskelmien pohjalta jopa yli 10 000 vuodessa. Verrattaessa Suomea maihin joissa on kehittyneempi keräysjärjestelmä, voidaan keräykseen saada arviolta muutama tuhat venettä vuodessa. 

Veneille on jo jätehuoltojärjestelmä 

Kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä vastaanotetaan maksua vastaan kuntien jäteasemilla. Suuremmille veneille ja yritysten veneille tulee itse etsiä yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamaa jätehuoltopalvelua. Pidä Saaristo Siistinä ry:n keräyskampanjat Saaristomerellä ovat helpottaneet veneiden kuljetusta kierrätykseen haastavista paikoista, kuten saarilta, ja vastaaville kampanjoille voisi olla tarvetta myös muualla Suomessa. 

Lasikuituveneet luokitellaan sekajätteeksi tai polttokelpoiseksi jätteeksi. Jätehuollon piiriin tulevat veneet päätyvät tällä hetkellä pääosin poltettavaksi. Kaatopaikoista annettu asetus kieltää orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle eikä lasikuituveneiden sijoittaminen kaatopaikalle ole sen vuoksi sallittua. Aluehallintovirastot ovat kuitenkin myöntäneet poikkeuksia kaatopaikkakiellosta tietyissä tilanteissa.

Jonkin verran lasikuituveneitä on hyödynnetty myös sementin tai muovikomposiitin valmistuksessa. Käytännössä kaikki Suomessa kerätyt veneet voisi toimittaa sementtireittiä pitkin hyödynnettäviksi.

Sekä suuren yleisön että ammattilaisten mukaan veneiden kierrätystä pitäisi kannustaa paremmalla ohjeistuksella jätehuollosta, maksuttomilla veneiden vastaanottopisteillä, keräyskampanjoilla tai veneiden romutuspalkkiolla. 

Selvityksen tekijän Macon Oy:n suosituksissa korostetaankin erityisesti viestinnän ja tiedotuksen merkittävää roolia jätehuollon ratkaisussa. Mahdollisina vaihtoehtoina esitetään myös veneiden romutuspalkkiota tai kotitalouksien veneiden maksuttoman vastaanoton ja kuljetuksen järjestämisen vastuuttamista kunnille. Rekisteröintivelvollisuuden laajentamista kaikille veneille tai tuottajavastuujärjestelmää ei suositella.

Lisätietoja: 

Ympäristöministeriö
Erityisasiantuntija Henna Rinne
p. 0295 250 214
[email protected]

Macon Oy
Aleksi Rautavuori
p. 040 6317141
[email protected] 

 
Sivun alkuun