Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous käyntiin tänään – tavoitteena luontokadon pysäyttäminen  

Ympäristöministeriö
11.10.2021 12.57
Tiedote

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP15 alkaa tänään 11.10. Kiinan Kunmingissa. Kokouksessa pyritään sopimaan tavoitteista ja toimista globaalin luontokadon pysäyttämiseksi. Varsinaisia päätöksiä odotetaan osapuolikokouksen toisesta osiosta, joka järjestetään huhti-toukokuun vaihteessa 2022.

Osapuolikokouksen ensimmäisessä vaiheessa ministerit kokoontuvat pääosin virtuaalisesti. Heidän on tarkoitus hyväksyä Kunmingin julkilausuma, joka linjaa, miten kunnianhimoista lopputulosta maat yhdessä tavoittelevat. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka puhuu korkean tason osuudessa tiistaina 12.10.

”Tavoitteena on määritellä raamit tämän vuosikymmenen työlle luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme kipeästi luontoa vahvemmin kunnioittavaa yhteiskunnallista muutosta. Tavoitteisiin on sitouduttava, ja kansainvälisesti on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Koska luontokadon torjunta on aina paikallista työtä, tarvitsemme aktiivisia toimia myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Neuvotteluissa on neljä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen kysymys koskee suojeltujen meri- ja maa-alueiden pinta-alaa, joka halutaan nostaa 30 prosenttiin. EU on jo omassa biodiversiteettistrategiassaan sitoutunut tähän. Myös toinen päämäärä, luonnon kestävä käyttö, sisältyy EU:n voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Muut päämäärät koskevat geenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaista jakamista sekä luontokysymyksen valtavirtaistamista, eli sitä, että luonnon monimuotoisuus olisi vastedes osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan päätöksiä ja niiden toteuttamista.

Neljän pitkän tähtäimen päämäärän alle tulee yhteensä noin 20 tavoitetta, joilla edistymistä seurataan tiivisti ja joiden takaraja olisi vuodessa 2030.

”Tavoitteiden tulisi olla tarkkarajaiset ja määrälliset, jotta ne oikeasti ohjaavat toimintaa. Lopputuloksena pyritään nettopositiivisuuteen eli siihen, että luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle tuotetaan enemmän hyötyjä kuin haittoja, esimerkiksi ennallistamisen avulla”, sanoo Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.

Linjattavat tavoitteet perustuvat tieteellisiin arvioihin, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.

Luontokato uhkaa elämän edellytyksiä

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien ja elinympäristöjen kirjoa ja lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoinen luonto tuottaa mm. puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa ja hiilinieluja. Luonto kuitenkin köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin mukaan noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, useat jo seuraavien vuosikymmenten aikana. Suomessakin jo joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen. IPBES:n raportin mukaan suurimpia luontokadon aiheuttajia ovat maankäytön muutokset, eläinten ja kasvien ylihyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.

Luontokato kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle ja luontokato nopeuttaa ilmastokriisin etenemistä. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Tämän takia Suomi ja EU korostavat luontopohjaisten ratkaisujen roolia myös kansainvälisissä neuvotteluissa.

Globaali luonnon monimuotoisuustyö perustuu vuonna 1992 solmittuun YK:n biodiversiteettisopimukseen (CBD). Sopimuksen tavoitteena on ekosysteemien ja kaikkien lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden  kestävä käyttö sekä geenivarojen saatavuudesta koituvien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimuksen on allekirjoittanut 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. Kahden vuoden välein järjestettävä osapuolikokous si (COP, Conference of the Parties) on sopimuksen ylin päättävä elin.

Osana kokousta järjestetään myös Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan (MOP-10) ja Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan (MOP-4) osapuolikokoukset.

Lisätietoja

Marina von Weissenberg
ympäristöneuvos
puh. 050 307 08 06
[email protected]

Antti Heikkinen
erityisavustaja
puh. 050 358 1406
[email protected]

 
Sivun alkuun