Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

YK:n luontokokous alkaa Montrealissa – nyt tarvitaan käännekohta luontokadon pysäyttämisessä

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 2.12.2022 8.58
Tiedote
Montrealin luontokokous 7.-19.12.2022. Kuvassa sumuista metsää ylhäältä kuvattuna

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. kokous järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. ”Montrealin luontokokouksen tulee olla käännekohta luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä hieman samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnassa”, Suomen delegaatiota johtava ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo. Ministeri Ohisalo osallistuu kokoukseen 15.-19.12.

Sopimuksen 196 osapuolta neuvottelevat uusista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen. Tähtäimessä on, että vuonna 2030 luontokato on pysäytetty ja luonnon tila paranee. Neuvotteluissa on tarkoitus hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050. Päämäärän saavuttamista tukee 22 toiminnallista tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä.

Kokouksen aiheita ovat

  • luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä,
  • luonnon kestävän käytön edistäminen,
  • geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako sekä
  • sopimuksen toimien vauhdittaminen, muun muassa rahoitus ja luonnon monimuotoisuuden ottaminen vahvemmin osaksi politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.

”Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan. Luontokato ja luonnon ekosysteemien romahtaminen ovat suurimpia ihmiskuntaa ja taloutemme perusteita uhkaavia haasteita. Tarvitsemme toimia kansainvälisesti, mutta olennaista on tietenkin sekin, että suomalaista luontoa suojellaan nimenomaan Suomessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo sanoo.

”Luonto on iso osa myös ilmastokriisin ratkaisua. Metsät, suot, maaperä ja valtameret ovat hiilinieluja. Monimuotoinen luonto hillitsee myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia, eroosiota tai äärimmäisiä sääoloja”, ministeri kertoo.

Suomi neuvottelee Montrealissa osana Euroopan unionia. EU tavoittelee konkreettisia ja määrällisiä tavoitteita sekä vahvaa seurantaohjelmaa, jotta toimien edistymistä voidaan mitata ja seurata.

Suojelualueiden lisääminen ei yksin riitä

Kokouksessa odotetaan päätöksiä muun muassa maailmanlaajuisista maa-, vesi- ja merialueiden suojelutavoitteista sekä heikentyneiden maa- ja vesiekosysteemien ennallistamisesta. EU tukee 30 prosentin suojelutavoitetta ja 3 miljardin hehtaarin ennallistamistavoitetta. Suojelun tehostamiseksi tarvitaan päätöksiä myös haitallisten vieraslajien torjumisesta, villieläinkaupasta ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavien saasteiden, kuten torjunta-aineiden ja jätteiden, määrän vähentämisestä.

Vain pieni osa maapallostamme on suojeltu, joten luonnon monimuotoisuuden kannalta on keskeistä sen kestävä käyttö. Neuvottelut tulevat koskemaan muun muassa kestävän käytön vaatimusta maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä muilla tuotantosektoreilla.

”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimia, jotka edistävät luonnon monimuotoisuuden sisällyttämistä kaikille yhteiskunnan osa-alueille ja kaikkeen suunnitteluun ja politiikkaan. Rahoituskysymys tulee olemaan kriittinen toimeenpanon kannalta”, ympäristöneuvos, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo.

Kokouksessa on tarkoitus vauhdittaa sopimuksen toimien toteuttamista. Toimien kunnianhimon taso ja koko neuvotteluiden onnistuminen kytkeytyy vahvasti rahoituspäätöksiin. Montrealissa tullaan neuvottelemaan luonnolle haitallisten tukien poistamisesta ja uudelleen suuntaamisesta sekä monimuotoisuustoimien rahoituksesta, kuten rahastojen perustamisesta.

Kokoukseen osallistuu noin 10 000 valtioiden, tiedemaailman, yritysten, rahoittajien, järjestöjen ja alkuperäiskansojen edustajaa. Kokousta isännöi Kiina. Osapuolikokous (COP 15) on lykkääntynyt koronapandemian vuoksi jo kaksi vuotta, ja osapuolikokouksen ensimmäinen vaihe pidettiin virtuaalisesti lokakuussa 2021.

Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen lisäksi Montrealissa järjestetään kokoukset sopimuksen alaisista pöytäkirjoista: Cartagenan pöytäkirja bioturvallisuudesta ja Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta.

Kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #LuontoCOP15.

Lisätietoja

Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. 029 5250, [email protected]

Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321 (Montrealissa 30.11.-19.12.)

Rahoitus ja ilmastoasiat: kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala, [email protected], p. 0295 250 070 (Montrealissa 7.-19.12.)

Ministeri Ohisalon ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana 14.-19.12.: viestintäasiantuntija Ulla Ahonen, [email protected], p. 0295 250 552

 
Sivun alkuun