Yli 70 vesien kunnostushanketta käynnistyy kesän aikana ympäri Suomea – hyötyä myös luonnon tilan ennallistamiselle
Suomalaiset tekevät jälleen tänä kesänä aktiivisesti työtä vesistöjen ja meren tilan parantamiseksi. Tämän kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla Suomea, ja niiden keskeisenä tavoitteena on jatkaa työtä valuma-alueilta vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Kunnostushankkeet edistävät myös Suomen tulevan ennallistamissuunnitelman toteutusta. Vuosina 2019–2025 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä Ahti-ohjelmasta.
Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2026 uusille vesiensuojeluhankkeille noin 3,6 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdennettiin eri puolille Suomea alueellisten tarpeiden mukaisesti. Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin myönnettiin noin 650 000 euroa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta.
Lisäksi ympäristöministeriö on myöntänyt lähes miljoona euroa alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostojen toimintaan. Verkostot, kuten Etelä-Savon vesienhoitoverkosto ja Rannikkovesien kunnostusverkosto, kokoavat yhteen alan toimijoita, vahvistavat tiedon ja osaamisen jakamista sekä tuovat pitkäjänteisyyttä työhön yli yksittäisten hankkeiden. Lisäksi ne edistävät avointa vuoropuhelua ja tukevat yhteisen näkemyksen muodostamista vesiensuojelun keskeisistä tavoitteista ja painopisteistä eri alueilla Suomessa.
Valuma-alueilla siirrytään suunnitelmista toteutukseen
Vesistöjen kuormittumisesta aiheutuva rehevöityminen ja vesien tummuminen ovat keskeisiä vesistöjen ongelmia. Kunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla, joilta kuormitus on peräisin. Ympäristöministeriö suuntaa rahoitusta yhä enemmän valuma-alueille kohdistuviin hankkeisiin, jotta maalta peräisin olevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen voidaan puuttua sen lähteillä. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistöissä tehtävien kunnostustoimien vaikutukset jäävät usein rajallisiksi tai lyhytaikaisiksi.
Valuma-alueilla laaditaan uusia suunnitelmia, mutta monin paikoin työ on jo siirtynyt toteutusvaiheeseen. Käytännön toimia ovat muun muassa kosteikkojen perustaminen, laskeutusaltaiden rakentaminen ja kaksitasouomien toteuttaminen. Kosteikoilla on myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjinä, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä esimerkiksi linnustolle. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti. Esimerkiksi Pyhäveteen laskevissa ojissa aiemmin rakennettujen biosuodattimien vaikutuksia selvitetään nyt uudessa hankkeessa, jossa tarkastellaan sekä valumavesien laatua että vaikutuksia vastaanottavaan vesistöön.
Perinteisiä kunnostustoimia, kuten vesikasvillisuuden niittoa ja hoitokalastusta, tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain keino vähentää sisäistä kuormitusta ja parantaa veden laatua. Niiden osuus on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja erityisesti ruoppauksia arvioidaan nykyisin tarkasti myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Jo lähes puolet hankkeista kohdistuu valuma-alueille, ja joillakin alueilla niiden osuus on jo suurempi kuin perinteisten kunnostustoimien.
Ahti-ohjelmasta rahoitetaan lukuisia eri toimia. Ohjelman tuella toteutetaan esimerkiksi silmälläpidettäväksi luokitellun Itämerennorpan eteläisten kantojen suojelua ja tutkimusta. Sysilahdella poistetaan kalojen vaellusesteitä, ja Ålönlahdella toteutetaan lintujen pesimälautta luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma on vielä valmistelussa, ja tarkemmat ennallistamistoimet sekä kohteet täsmentyvät myöhemmin. Osassa hankkeista toteutetaan kuitenkin jo nyt toimia, joita voidaan pitää ennallistamista edistävinä. Esimerkiksi Paimionjoen valuma-alueella ennallistetaan ojitettuja metsäalueita, ja Luiminkajoen valuma-alueella toteutetaan soiden ennallistamistoimia.
Yhteistyö laajenee – mukaan yhä enemmän toimijoita ja yrityksiä
Jo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti-ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2025. Toimijajoukko on laajentunut erityisesti osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta, ja vuonna 2025 jo lähes neljännes hankkeisiin osallistuneista tahoista oli yksityisiä maanomistajia. Hankkeet edellyttävät usein perusteellista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten maan- ja metsänomistajien, kesken.
Yhteistyötä edistetään käytännön hankkeissa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen liitossa käynnistyy kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä maanomistajien kanssa valuma-alueilla. Aurajokisäätiön hankkeessa lisätään metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten tietoisuutta jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta sekä tarjotaan koulutusta kestävien metsänhoitomenetelmien edistämiseksi.
Yritysten osallistumista vesiensuojeluhankkeiden rahoitukseen on pitkään pyritty lisäämään, ja työtä yrityssektorin mukaan saamiseksi on tehty määrätietoisesti. Vuonna 2026 käynnistyvissä hankkeissa yritysyhteistyötä vahvistaa esimerkiksi John Nurmisen Säätiön, elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yhteinen Saaristomerikumppanit-hanke.
Ahti-ohjelman seuraava haku on syksyllä 2026
Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman seuraava avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi toteutetaan 15.9.–30.10.2026. Rahoitusta kohdennetaan jatkossakin erityisesti laajoihin valuma-aluekunnostuksiin, joilla voidaan saavuttaa pysyviä parannuksia vesistöjen tilaan.