Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ympäristöministeriö: CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastotavoitteita tulisi tarkentaa

Ympäristöministeriö
13.9.2021 15.19
Uutinen

Ympäristöministeriön mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallinen CAP-suunnitelma antaa mahdollisuuksia ympäristölle ja ilmastolle suotuisten toimien toteuttamiseksi. Suunnitelman ympäristö- ja ilmastotavoitteita tulisi kuitenkin tarkentaa ja toimien määrää lisätä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöministeriö on antanut lausuntonsa CAP-suunnitelman (2023-2027) luonnoksesta.

Lausunto keskittyy pääasiassa ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin sekä niitä koskeviin toimiin. Ympäristöministeriö pitää hyvänä, että suunnitelman yhteydessä toteutettiin ympäristövaikuttavuuden arviointi, jonka avulla on tunnistettavissa keinot päästöjen vähentämiseksi, vesien suojelemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

CAP-suunnitelma tärkeä vesien tilan kannalta

Parhaillaan Suomessa päivitetään alueellisia vesienhoitosuunnitelmia. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhteistyöllä pyrkineet yhtenäistämään CAP-suunnitelman ja vesienhoidon suunnittelun maataloutta koskevat toimenpiteet. Olisi tärkeää, että CAP-suunnitelman toimien tavoitealat olisivat linjassa vesienhoitosuunnitelmien kanssa.

CAP-suunnitelma sisältää hyviä toimia ravinnekuormituksen ja eroosion vähentämiseksi. Vaikutukset voivat kuitenkin jäädä heikoksi, ellei toimia kohdenneta kustannustehokkaasti niille pelloille, joilla ne olisivat tehokkaimpia. Ympäristöministeriö pitää hyvänä, että suojavyöhykkeet on CAP-suunnitelmassa aiempaa paremmin kohdennettu, mutta kohdentamista voisi olla enemmänkin, esimerkiksi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä.

Ympäristöministeriö ei kannata suunnitelmasta poistettua vaatimusta yhden metrin pientareesta valtaojien varsilla, sillä se lisää jatkossa eroosion ja ravinnekuormituksen riskiä. Pientareet ovat merkityksellisiä myös hyönteis- ja kasvilajistolle.

Suunnitelman vaikuttavuusarvion perusteella erityisesti fosforikuormituksen väheneminen ei riitä vesien- ja meren tilaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöministeriö esittää, että peltojen rakennekalkitus tulisi lisätä CAP-suunnitelman toimeksi.

Ilmastotoimilla maataloussektorin päästöt eivät käänny laskevalle uralle

Ympäristöministeriön mukaan suunnitelmaluonnoksen ilmastotoimet eivät ole riittäviä suhteessa kansallisiin tai EU:n ilmastotavoitteisiin. CAP-suunnitelman toimilla kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät nykyisen tukijärjestelmän aikaansaamiin toimiin verrattuna, mutta maataloussektorin todelliset päästöt eivät kääntyisi laskevalle uralle.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvepelloilla. Ympäristöministeriö kannattaa vaatimusta raivattavien alueiden pitämisestä pysyvästi nurmipeitteisenä.  Maatalouden ilmastotiekartan mukaan raivattujen peltojen nurmipeitteisyysvaatimus ei todennäköisesti yksinään estäisi turvemaiden raivausta nurmirehun tuottamiseen, vaan lisäksi olisi tarpeen määrätä raivausmaksu.

Ilmastotavoitteet edellyttävät toimia myös nykyisillä turvepelloilla. Suunnitelman toimista ympäristöministeriö pitää hyvänä säätösalaojitusta, jossa nostetaan pohjaveden pintaa, ja turvepeltojen nurmia, joiden osuutta turvepeltojen pinta-alasta tulisi yhä laajentaa. Nämä nykyisinkin tuettavat toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittävän suosittuja viljelijöiden keskuudessa. Turvepeltojen vettämisen kautta avautuvia uusia ratkaisuja ja viljelytapoja tulisikin edistää tukijärjestelmän kautta.

Ympäristöministeriö katsoo myös, että suunnitelmassa tulisi kertoa, kuinka peltojen hiilivarastoa lisäävät toimet tuodaan osaksi suomalaisen maatalouden viljelymenetelmiä. Jotta tässä päästäisiin eteenpäin, hiiliviljely olisi määriteltävä. Ympäristöministeriö pitää erittäin hyvänä, että hiiliviljely on otettu osaksi neuvontaa.

Maatalouspolitiikalla keskeinen vastuu maatalouselinympäristöjen luonnon monimuotoisuudesta

Suomea sitovat tavoitteet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä ja heikkenevän kehityksen kääntämisestä vuoteen 2030 mennessä. Tämä koskee myös maatalouselinympäristöjen lajeja ja luontotyyppejä. Esimerkiksi kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja peltolintujen kantojen tiedetään vähenevän. Suunnitelmaan tulisi lisätä selkeät tavoitteet, joilla luontokato pysäytetään maatalousympäristöissä. Myös pölyttäjien vähenemisen pysäyttämiseen tulisi vastata CAP-suunnitelmalla.  

CAP-suunnitelmassa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskevien sopimusten tavoiteala on asetettu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman mukaisesti. Peltojen monimuotoisuutta lisäävien toimien tavoitealoja tulisi lisätä. Ehdotetun mukaisina niillä ei saavuteta monimuotoisuustavoitteita.

CAP-suunnitelman seurannan tulisi olla jatkuvaa

CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastovaikutusten seurantaan ympäristöministeriö ehdottaa jatkuvaa ja laaja-alaista seurantaohjelmaa. Maatalouden ravinnekuormituksen ja suunnitelman toimien vaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin vesistökuormituksen seurantaverkko. Seurantaverkoston avulla maataloudessa tehdyistä toimista saataisiin nykyistä paremmin tietoa.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Johanna Helkimo, [email protected], p. 0295 250 092

Erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen, [email protected], p. 0295 250 123

Luonnon monimuotoisuus: erityisasiantuntija Olli Ojala, [email protected], p. 0295 250 039

Ilmasto: neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski, [email protected], p. 0295 250 053

Vesiensuojelu: erityisasiantuntija Turo Hjerppe, [email protected], p. 0295 250 204

 
Sivun alkuun