Puolustusministeri Häkkänen: kehysriihessä päätettiin yli miljardin euron puolustuksen vahvistamispaketista
Orpon hallitus päätti kehysriihessä, että Suomen puolustusta vahvistetaan kohdentamalla vuosille 2027–2030 yhteensä noin 1,13 miljardia euroa lisämäärärahaa.
”Olen tyytyväinen siitä, että taloustilanteen haastavuudesta huolimatta kykenimme päättämään hallituksessa kehyskaudelle yli miljardin euron puolustuksen vahvistamispaketista. Määrärahalisäysten taustalla ovat uhka-arviot Venäjän muodostamasta pitkäkestoista turvallisuusuhasta. Vahvistamme Suomen puolustusta, jotta suomalaiset voivat elää turvallista ja onnellista elämää myös tulevaisuudessa. Päätösten ansiosta etenemme myös kohti yhdessä sovittuja Nato-tavoitteita entistä nopeammin”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Hallitus päätti keväällä 2025, että Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Nyt kehysriihessä tehdyillä päätöksillä Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot nostetaan 3,19 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja 3,22 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut Naton puolustusmenotavoitteeseen, joka on varsinaisten puolustusmenojen osalta 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Hallitus päätti Puolustusvoimien valmiuden ja varautumisen kannalta tärkeiden hankkeiden aikaistamisesta kasvattamalla tilausvaltuuksia yhteensä 1,39 miljardilla eurolla.
”Kohdennamme lisärahoitusta muun muassa räjähdetuotannon kasvattamiseen, jalkaväkimiinojen hankintaan ja droonintorjuntaan”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Kehysriihessä päätettiin myös kohdistaa Puolustusvoimien toimintamenoihin lisäresursseja.
”Mahdollistamme lisärahoituksella muun muassa Puolustusvoimien henkilöstön rekrytoinnin vauhdittamiseen ja reserviläisten kertausharjoitusten määrän kasvattamisen. Kohdennamme lisärahoitusta myös Puolustusvoimien kenttälääkintään”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Puolustusvoimien toimintamenoihin kohdistetaan kehyskaudella myös 80 miljoonan euron leikkaukset, jotka ovat osa hallintoon kohdistettua toimintamenosäästöä. Nettomääräisesti puolustuksen rahoitus kuitenkin kasvaa.
Suomi jatkaa sotilaallista tukeaan Ukrainalle. Vuosille 2026–2027 osoitetaan yhteensä 300 miljoonan euron rahoitus. Päätöksillä tuetaan Ukrainan puolustustaistelua ja vahvistetaan samalla Suomen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Hallitus päätti myös maanpuolustuksen kannalta välttämättömien infrastruktuurihankkeiden käynnistämisestä. Näitä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita käynnistetään ensimmäisessä vaiheessa 112 miljoonalla eurolla eri puolilla Suomea. Hankkeisiin sisältyy mm. siltojen vahvistamista, eurooppalaisen raideyhteyden jatkosuunnittelua Torniosta Kemiin ja pohjoisen suuntaan ja kriittisten tieyhteyksien parantamista.
Lisätietoja puolustusministeriössä antaa talousjohtaja Kristiina Olsson, p. 0295 140 220.